Kirjallisuusopetuksen tasa-arvo toteutuu kehnosti Etelä-Karjalassa

Kirjallisuusmäärärahat menevät pääasiassa oppikirjoihin. Koulukirjastojen kehittäminen riippuu opettajien aktiivisuudesta.

PETTERI VÄRTÖ

ETELÄ-KARJALAN peruskoululaiset ovat äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla eriarvoisessa asemassa. Parhaat edellytykset oppiaineen opettamiseen ovat Lappeenrannassa, jossa kirjallisuushankintoihin on viime vuosina satsattu tuntuvasti. Myös Taipalsaarella ja Joutsenon yläasteella ollaan tyytyväisiä.

– Opetussuunnitelmassa on panostettu kirjallisuuden opetukseen. Opettajakunta on kiinnostunut kirjallisuudesta, lukemista opetetaan pienestä ja se näkyy kirjojen lainausmäärissä. Koulujen kirjamääräraha voisi olla isompi, mutta nykyinenkin on hyvä, Taipalsaaren sivistystoimenjohtaja Seppo Paajanen sanoo.

PERUSOPETUKSEN eriarvoisuus äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa näkyy erityisesti perinteisessä koulukirjastoinstituutiossa. Isossa osassa Etelä-Karjalan noin 80:sta peruskoulusta on koulukirjasto, mutta määrärahat niiden kehittämiseen ovat olemattomat erityisesti talousahdinkoisissa kunnissa.

Kuntien koulutoimien kirjallisuusmäärärahoista leijonanosa kuluu oppikirjojen hankintaan, opetuksen yhteydessä tarvittavaa tietokirjallisuutta niillä saadaan jonkin verran. Kaunokirjallisuuteen käytettävät rahat aineen- ja luokanopettajat raapivat tavallisesti kirstun pohjalta. Ne käytetään satunnaisissa kirja-aleissa.

– Koulukirjaston valikoima ei ole riittävä opetukseen. Koulukirjaston kirjat ovat vanhentuneita ja kunnankirjastosta tuodut uudet kirjat luetaan nopeasti. Kirjojen vaihtuvuus pitäisi olla vilkkaampaa, sillä lukuhaluja on enemmän kuin mahdollisuuksia, Luumäen Kannuskosken koulun johtaja Eija Bukowski kertoo.

KOULUKIRJASTOJEN kurjistumisen tai suoranaisen lakkauttamisen myötä peruskoulut tekevät lisääntyvästi yhteistyötä kunnankirjastojen kanssa. Paljon riippuu opettajien aktiivisuudesta, mutta kahden ahtaalla olevan kuntatoimen yhteistyötä pidetään maalaiskouluissa hyvänä. Tarpeellista se ainakin on.

– Koulukirjastossa on paljon kehittämisen varaa. Kirjastotunnit kuuluvat lukujärjestykseen ja niillä on selvästi vaikutusta. Kun oppilaat vie kirjastoon, kyllä ne lukemaan rupeavat, Savitaipaleen Kirkonkylän koulun apulaisrehtori Päivi Mikkola sanoo.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö