Lappeenrantalainen Rakennus-Nopsa sinnitteli lamavuosien läpi ja piti kiinni ammattimiehistään. Noin kolmannes yhtiön työntekijöistä on ollut firman palveluksessa yli 15 vuotta. Omasta vakituisesta väestä on tullut hyvä kilpailuvaltti yhtiölle työvoimapulasta kärsivällä alalla.
MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Lappeenrantalainen Rakennus-Nopsa on peruskorjannut keskussairaalan synnytysosaston ja Taipalsaaren siunauskappelin.
Useimmat yrityksen urakat ovat vuosien varrella liittyneet kuitenkin arkiseen aherrukseen. Sen asiakkaita ovat vuosien varrella olleet Lappeenrannan seudun suuret ja pienet työnantajat: yritykset, Rajavartiolaitos, Lappeenrannan kaupunki ja monet muut kunnat.
Rakennus-Nopsa on toiminut 25 vuotta. Rakennusliikkeelle se on kunnioitettava ikä. Ani harva rakennusalan yritys selvisi 90-luvun lamasta kaatumatta.
Toimitusjohtaja Tapio Mansikkamäen mukaan yhtiö sinnitteli laman läpi, koska he halusivat pitää porukan koossa.
– Meillä oli kaikilla niin monta suuta ruokittavana, että se pisti miettimään. Näin hyviä miehiä ei kannattanut laittaa pois. Töitä piti silloin lamavuosina repiä vaikka väkisin, Mansikkamäki sanoo.
YHTIÖ työllistää parikymmentä ihmistä. Mansikkamäen mukaan noin kolmannes yhtiön työntekijöistä on ollut yhtiön palveluksessa yli 15 vuotta.
Rakennusalalla pitkät työsuhteet eivät ole kovin tavallisia, mikä johtuu työn projektiluonteesta. Rakennuksilla on tehty pätkätöitä jo silloin, kun koko sanaa ei vielä tunnettu.
Kokenut ja motivoitunut henkilökunta on yritykselle nyt epäilemättä hyvä kilpailuvaltti työvoimapulasta kärsivällä rakennusalalla.
– Meillä on tämä kantasakki pysynyt ja olemme saaneet heidät pysymään. Porukasta löytyy monen erikoisalan osaajaa, Mansikkamäki sanoo. Oikeastaan vain mattotöitä me emme tee itse ja joillakin suurilla työmailla me olemme teettäneet myös maalaustyöt aliurakoina.
MANSIKKAMÄEN mukaan 90-luvun raju lama selittää myös sen, miksi ammattitaitoisista rakennusmiehistä on nyt pulaa.
– Meiltä puuttuu oikeastaan yksi sukupolvi kokonaan. Sellaisia 30-40-vuotiaita kirvesmiehiä on hirveän vähän. Yli 50-vuotiaita on ja sitten nuoria parikymppisiä.
– Ehkä siihen laman lisäksi vaikutti tämä it-huuma. Kaikki nuoret halusivat vain naputella tietokoneita. Nyt ammattikoulun rakennuslinjalle on taas enemmän pyrkijöitä kuin sisään voidaan ottaa, Mansikkamäki arvelee.
Rakennus-Nopsan palveluksessa pitkän päivätyön tehnyt kirvesmies Teuvo Karhu jäi eläkkeelle 65-vuotiaana. Rakennustyö on kuitenkin fyysisesti niin vaativaa, että aika harva jaksaa tehdä sitä näin pitkään.
– Meidän kirvesmiehemme alkavat olla jo viisikymppisiä ja yli. He eivät ole enää montaa vuotta töissä. Onneksi ammattikouluista on valmistumassa nuoria, jotka ovat myös motivoituneita tekemään tätä työtä, Mansikkamäki sanoo.
FIRMA on rakentanut paljon teollisuudelle ja Mansikkamäen mukaan pienen ja keskisuuren rakennusliikkeen kannattaa erikoistua.
Teollisuusrakentaminen vaatii suurta ammattitaitoa ja täsmällisiä aikatauluja.
– Sinne pitää lähteä heti kun pyydetään, Mansikkamäki vastaa kysymykseen, miten vaativan asiakkaan urakkakilpailussa pärjätään.
Yhtiön vuonna 1982 perustanut Pekka Nieminen osasi antaa Niemisen perheen ja Mansikkamäen nykyisin yhdessä omistamalle yhtiölle osuvan nimen.
– Myös hinnan pitää olla kohdallaan. Kilpailu ratkaisee ja olemme me usein hävinneetkin näitä tarjouskilpailuja.
RAKENNUSALAN tulevaisuus näyttää Mansikkamäen mukaan valoisalta.
– Kyllä Lappeenrannassa on nyt töitä ainakin tällaiselle pienelle rakennusliikkeelle, Mansikkamäki arvelee.
Kokenut, vakituinen henkilökunta antaa yritykselle mahdollisuuden tarttua hyvin vaativiinkin urakoihin.
– Voimme suunnitella urakat tarkkaan, kun pystymme tekemään omalla porukalla hyvin monipuolisesti eri töitä. Emme ole tässä aliurakoitsijoiden armoilla, hän sanoo.
Suurin pulma liittyy Mansikkamäen mukaan vuosilomiin. Miehet ovat lomilla kesällä, jolloin myös kaikki rakennuttajat haluaisivat rakentaa.
– Joka ukko on ainakin kuukauden lomalla eli meidän kaikki kokeneet ammattilaiset ovat lomalla samoihin aikoihin eikä meillä ole näitä aliurakoitsijoita, joita voisimme pompottaa.
Hänen mukaansa pulmaa lievittää se, että rakennustyö on opiskelijoiden keskuudessa erittäin kysytty kesäduuni. Yhtiö saa ammattikorkeakoulun ja teknillisen yliopiston opiskelijoista, tulevista insinööreistä kesäksi hyvin motivoituneitta ihmisiä töihin.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Parhaillaan Rakennus-Nopsa tekee UPM:n tutkimuskeskuksen laajennusta. Kirvesmies Jukka Pätäri ja toimitusjohtaja Tapio Mansikkamäki tutkimuskeskuksen työmaalla.