RKTL:n ryhmä kävi laskemassa Kaakkois-Suomen susilaumat

Tappiotuomion saaneet kaksi sutta saattavat olla Nuijamaan lauman jälkeläisiä. Ainut kokonaan Suomessa reviiriään pitävä lauma liikkuu Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajamailla.

LEENA SALLINEN

Kaakkois-Suomen sudet ovat olleet viime päivinä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen syynissä. Kolme RKTL:n edustajaa on tutkimusmestari Seppo Ronkaisen johdolla selvittänyt susilaumojen määrää ja kokoa Kymen riistanhoitopiirin alueella.

– Toissapäivänä olimme Lappeenrannan seudulla, jolta löytyi kaksi eri laumaa, Ylämaan ja Nuijamaan lauma. Eilen käytiin Saimaan ja Pihlajaveden välimaastoa läpi, ja sieltä löytyi seitsemän suden lauma Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajamailta, Ronkainen kertoi keskiviikkona Simpeleeltä.

Keskiviikkona ryhmä koetti hankkia tietoja Rautjärven ja Simpeleen seudulla Venäjältä vierailevasta susilaumasta.

Ryhmä arvioi susien määrää ja laumojen kokoa paikallisten riistamiesten havaintojen perusteella. Havainnot ovat pääasiassa jälkihavaintoja.

Nuijamaan laumassa on Ronkaisen mukaan kuusi sutta ja Ylämaan laumassa seitsemän sutta. Laumojen reviirialueet rajautuvat Suomen puolella toisiinsa ja ulottuvat Venäjän puolelle.

RKTL:n miehet koettivat ottaa selvää myös Lappeenrannan seudun kohutuista häirikkösusista, joiden kaatoon maa- ja metsätalousministeriö antoi poikkeusluvan.

Toinen susista ammuttiin tammikuussa, toinen tiettävästi jolkottelee vielä jossain. Sen jatkoaikaa saanut kaatolupa on voimassa vielä vajaat pari viikkoa.

Ronkaisen mukaan sudet ovat todennäköisesti Nuijamaan laumasta. Ne ovat liikkuneet sen reviirillä, joskin erillään laumasta.

– On mahdollista, että ne ovat edellisvuoden pentuja, jotka yleensä jäävät pyörimään lauman reviirille. Jossain vaiheessa ne lähtevät siitä vaeltamaan.

Ronkainen kertoi ryhmän käyneen Lappeenrannan susien reviirialueella, ja hän totesi sen varsin asutuksi, ainakin verrattuna pohjoisemman itärajan susilaumojen erämaisiin elinalueisiin.

– Kun sudet liikkuvat tiheästi asutulla alueella, kohtaamisia tulee väistämättä. Susi on kyllä taitava hallitsemaan aluettaan ja pystyy käyttämään hyväkseen pienetkin suojat, mutta ei se asutulla alueella aina voi puikkelehtia metsän kautta.

Ronkaisen mukaan sudet ovat tulleet ihmisten ilmoille myös Kuhmoisissa, missä on vastaava asuintiheys ja susilauma RKTL:n seurannassa. Lauma on siellä syönyt koiria.

Kaakkoisrajan susilla saattaa Ronkaisen mukaan olla myös Venäjän puolella opittua tapaa käydä koirien kimppuun, kuten monet muutkin olettavat.

Ronkaisen mukaan poikkeuskäyttäytymistä on ilmennyt myös Ylämaan susilaumassa. Siinä on verijäljistä päätellen käyty lauman sisäinen tappelu, mitä Ronkaisen mukaan ei ole tapahtunut RKTL:n seuraamissa pantasusien laumoissa.

Ylämaan sudet eivät myöskään ole syöneet raatelemaansa hirveä. Sekin on Ronkaisen mukaan outoa, koska sudet yleensä syövät kaiken kaatamansa ruuan. Ronkainen arveli, että toistuva ihmishäiriö on saattanut vaikuttaa näiden hirvien käyttäytymiseen.

RKTL kirjaa ylös ryhmän keräämät tiedot ja seuraa Kaakkois-Suomen susitilannetta. Se myös tutkii Nuijamaalla kaadetun suden raadon.

– Siitä on otettu dna-näyte senkin varmistamiseksi, ettei se ole koirasusi. Puhtaalta sudelta se kyllä vaikuttaa, Ronkainen sanoi.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen