Väetön ikääntyminen alkaa painaa Etelä-Karjalassa. Vanhuus ei tule maakunnassa yksin, vaan sen mukana myös maakunnan elinkeinoelämän askel on käynyt lyhyemmäksi kuin Suomen alueilla keskimäärin. Aluetalouskatsauksen tekijöitä huolestuttaa erityisesti työllisten määrän heikko kehitys.
MATTI SAARELA
Suomen seutukunnilla menee edelleen hyvin. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja TE-keskusten aluetalouskatsauksen mukaan maan talous on kehittynyt hyvin myös alueellisesti. Vain neljällä seutukunnalla tilanne näyttää huonontuvan talouden kaikilla osa-alueilla.
Etelä-Karjalan kolme seutukuntaa eivät kuulu maan parhaiten menestyvien alueiden joukkoon. Mikään niistä ei silti ole myöskään neljän heikoimman joukossa.
Parhaiten talous pyörii ministeriön, TE-keskusten ja Finnveran virkamiesten mielestä Lappeenrannan seutukunnalla. Lappeenrannassa ja Joutsenossa yrityksillä menee hyvin ja alueen työttömyys on laskussa.
Vaikka talouselämän pyörät pyörivät Lappeenrannan seutukunnalla täysillä ja jokainen lappeenrantalainen voi jo kaupungin profiilista havaita, että niin kutsuttu rakennusnosturi-indeksi on korkeissa lukemissa, eivät kaikki asiat ole parhaalla mahdollisella tolalla.
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen johtajan Jarmo Pirhosen mukaan työllisten määrä kasvaa Lappeenrannan seutukunnalla vain vähän. Alue tuntuu jäävän jälkeen maan keskimääräisestä kehityksestä.
Lappeenranta on kiistatta Etelä-Karjalan taloudellinen veturi, mutta painava reki sen perässä kulkee jo nyt paljon hitaammin kuin esimerkiksi Pohjanmaan kasvukeskuksissa.
TYÖLLISTEN määrän nihkeään kehitykseen vaikuttaa todennäköisesti ainakin Etelä-Karjalan ikärakenne. Väestön vanhetessa työelämästä siirtyy yhä enemmän täysin palvelleita seniorikansalaisia eläkkeelle ja yhä vähemmän uusia nuoria työnsankareita tulee mukaan työelämään.
Selvityksen tekijät arvelevat, että Lappeenrannan seutukunnalla eletään nyt epävarmuuden aikoja. Koko maakunta on taitekohdassa. Siinä selviää, jatkuuko maakunnan kehitys vauhdikkaasti osana kehittyvää Etelä-Suomea vai muuttuuko se talousmaantieteen näkökulmasta osaksi vaikeiden rakenneongelmien kanssa kamppailevaa Itä-Suomea.
MAALLA kaikki on tietenkin toisin. Jos mittariksi laitetaan pelkkä työttömyysaste, parhaiten Etelä-Karjalan alueista pärjää Länsi-Saimaan seutukunta. Lemillä, Luumäellä, Savitaipaleella, Suomenniemellä, Taipalsaarella ja Ylämaalla työttömyysaste on pian keskimäärin alle kymmenen prosenttia.
Työttömyyden laskusta Länsi-Saimaan seutukunta saa myös ainoan plussan. Muuten seutukunta hiihtää tasatyönnöin vanhoja latuja. Seutukunnan kunnat pärjäävät mukavasti vain niin kauan, kun Lappeenrannan työssäkäyntialueella riittää töitä ja niiden tekijöitä.
TYÖTTÖMYYS laskee yli prosentin vuosivauhdilla nyt myös Imatran seudulla. Kaikilta muilta osin elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat seutukunnalla huonot.
Imatran seutukunnan kehitystä synkentää entisestään M-realin Simpeleen tehtaan saneeraus. Yhtiö on aloittanut yt-neuvottelut 120 työntekijän vähentämisestä.
Myös muut kehitystä kuvaavat luvut osoittavat taantumista. Pirhosen mukaan alue kärsii tuntuvasta väestötappiosta. Työllisten määrä kehittyy seutukunnalla huonosti.
SIMPELEEN tehtaan saneeraus tuskin jää lajissaan myöskään viimeiseksi Imatran seudulla. Suurista metsäyhtiöistä Stora Enso ei ole vielä aloittanut mitään suurta saneerausohjelmaa.
Tuloslukujen valossa Stora Enson kannattavuus on jäänyt selvästi jälkeen UPM:stä, joka toteutti oman laajan saneerausohjelmansa viime vuonna.
Imatran seudun kehityksestä löytyy katsauksessa silti myös valoisia puolia. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt merkittävästi.
Selvityksen tekijät uskovat, että matkailu on Imatralla kasvava toimiala. He myös uskovat, että komposiittiteollisuudesta voi syntyä Imatran seudulla uusi teollinen kasvuala.