RIINA NOKSO-KOIVISTO
Lämpimät kelit eivät näytä haitanneen saimaannorpan lisääntymistä niin pahoin kuin on pelätty. Päättyneissä pesälaskennoissa Saimaalta löydettiin 27 kuuttia, joista viisi oli kuolleita.
Saimaannorpan kannan todellinen kehitys jää kuitenkin arvailujen varaan, sillä vaikeiden kelien takia norpan pesimäalueista noin puolet jäi kokonaan tutkimatta.
Biologi Tuomo Kokkosen mukaan saimaannorppia on todellisuudessa varmaankin syntynyt viime vuosien tapaan 50-60.
Samoin kuolleita kuutteja on varmasti enemmän kuin löydetyt viisi, kun hyvinä pesimätalvina pesälaskennoissa on löydetty 2-4 kuollutta. Kuolleiden kuuttien määrä on nyt normaalia suurempi toisena talvena peräkkäin.
Pesälaskentoja ei kannata Metsähallituksen tutkijoiden mukaan enää jatkaa, koska keskiviikon vastaisena yönä alueelle satoi uutta lunta. Tällöin pesien tutkinta on vaikeaa ja heikentyneillä jäillä on vaarallista liikkua.
Metsähallituksen tutkijat havaitsivat jäiden vaarallisuuden konkreettisesti viikon alussa Savonlinnassa.
Suojelubiologi ja hänen vieraanaan ollut venäläinen norppatutkija putosivat jäihin. Heillä oli kuitenkin niin hyvät suojavarusteet, että he pääsivät jäistä ylös eivätkä kylmettyneet.
Norpan talvea vaikeuttivat lyhyt jääpeitteinen aika ja pesimäkinosten puute. Varhainen kevät sulatti kinokset jo maaliskuun puolivälissä, jolloin suuri osa kuuteista jäi ilman pesän suojaa alle parin viikon ikäisinä.
Metsähallituksen pesälaskennoissa oli mukana noin 50 henkilöä, joista suurin osa oli vapaaehtoisia hiihtäjiä. Eteläisen Saimaan laskennat teki Maailman luonnonsäätiö WWF.
Uhanalaisia saimaannorppia on noin 270 yksilöä. Välitön sukupuuton uhka poistuu, jos kannan koko on noin 400 norppaa.
Kanta voi kestää jopa 30-40 prosentin pesäkuolleisuuden ja silti kasvaa, jos norppia ei kuolisi kalanpyydyksiin.