HANNU OJALA
Firenzeläinen toimittaja Corso Sacani vaatii saada tarjota. Juodaan espressot odotellessa.
Anette Duijin Muharay ja Paloma Calle liittyvät joukkoon, kun ovat löytäneet Imatrankosken keskipäivän ruuhkasta autolleen parkkipaikan.
Seuraavaksi haetaan näkökulmaa maailmaan Imatran linssien läpi paikallisen optikkomestarin luona.
Freelance-ryhmä kuvaa Suomessa ja Imatralla materiaalia ohjelmasarjaan, joka dokumentoi ihmisten elämää rajan pinnassa.
Ote on dokumentaarinen myös budjetiltaan. Suomeen ja Imatraan ryhmä käyttää 10 000 euroa. Kanavan katsojat saavat vastikkeeksi 52 minuutin elämyspaketin syyskuussa.
Ennen Suomea materiaalia on haettu Espanjasta ja Portugalista, sen jälkeen Latviasta ja jäljellä on vielä Moldova.
Vaikka matkailu Suomessa on alkanut Imatralta, ulkomaalainen televisioryhmä on paikkakunnalla kerta kerran jälkeen pieni uutinen.
Että miksi tänne?
Sacani kuvaa vaiheita moninaisiksi. Taustalla oli tietysti ohjelmaidea tulla Suomeen, ja kyllä siinä googlettamisellakin oli osuutensa.
Imatran nimi alkoi nousta esille oli sitten kyse rajasta tai vaikka aurinkolaseista. Loppu on nykytekniikalla yksinkertaista: viesti ja vastaus.
Corso Sacanin oma käsitys suomalaisista oli ennen matkaa muotoutunut Aki ja Kimi -suuntautuneesti.
Helsinkiin tultuaan hänelle paljastui, että Kaurismäen näkemys suomalaisuudesta on nimenomaan hänen näkökulmansa. Kimimäistä vähäeleisyyttäkin on suomalaisissa näkynyt vähän.
Kun ollaan Imatralla on pakko tietysti käydä Svetogorskissa. Italialaiset eivät voi tehdä vertailuja suomalaisten ja venäläisten mentaliteetin välillä. He tapasivat käynnillään Svetogorskissa pelkästään kaupunginjohtaja Oksana Pikuljovan.
Nauhalla onkin täsmälleen pyydetty kolmen minuutin esitys Imatran naapurikaupungista. Imatralta tähän mennessä saatu materiaali on monipuolisempaa. Otoksia on vanhalta katuradalta, karaokesta ja virallisemmat puheenvuorot kaupungintalolta sekä poliisilaitokselta.
Kuvateksti
Imatralta löytyi pala italialaista Imatraa. Valentino Rossin Imatra-aurinkolasit saivat hyvälle tuulelle Anette Duijin Muharayn (vas.), Corso Sacanin ja Paloma Callen.
Kuva: HANNU OJALA