JYRI HÄNNINEN
Maakuntahallituksen puheenjohtajan Pekka Ruotsalaisen (sd.) työpanos tulee Etelä-Karjalan liitolle kalliiksi. Liitto maksoi viime vuonna yli 32 000 euroa Ruotsalaisen puheenjohtajuudesta aiheutuneita kuluja.
Eniten rahaa kului Ruotsalaisen työantajalle maksettuihin ansionmenetyskorvauksiin, eli lähes 20 000 euroa. Korvauksia maksetaan, jos henkilö käyttää työaikaansa luottamustehtävien hoitamiseen.
Ruotsalaisen kohdalla summa on varsin suuri, sillä muissa maakunnissa ansiokorvauksia maksetaan yleensä vain muutamia tuhansia euroja vuodessa.
Esimerkiksi Kymenlaakson liiton hallituksen puheenjohtajan Harri Helmisen vastaavat korvaukset olivat viime vuonna 2 375 euroa ja Etelä-Savon liiton Markku Kakriaisen 2 199 euroa.
RUOTSALAINEN ei halunnut ottaa torstaina kantaa siihen, ovatko hänen työnsä kustannukset liian suuria. Ruotsalainen sanoo hoitaneensa puheenjohtajan töitä sen vaatimalla aktiivisuudella.
Kaikki työnantajalleni maksetut korvaukset perustuvat aikaan, jonka olen käyttänyt hoitaessani puheenjohtajan ja Etelä-Karjalan liiton asioita, Ruotsalainen sanoo.
Naapuriliittojen puheenjohtajille vastaavia korvauksia on maksettu vain kymmenesosa siitä mitä Ruotsalaiselle. Onko Etelä-Karjalassa siis hyperaktiivinen maakuntahallituksen puheenjohtaja?
En osaa sanoa, miten paljon muut käyttävät aikaa vastaaviin tehtäviin. Yhtään turhaa hommaa en ole hoitanut, Ruotsalainen sanoo.
Luottokorttimaksuja Ruotsalaiselle kertyi puheenjohtajan tehtävistä 4 470 euroa. Lisäksi hänelle maksettiin matka- ja päivärahakorvauksia 5 148 euroa.
Jokaisesta luottokorttimaksusta on erillinen selvitys, eikä niihin liity minkäänlaista ongelmaa. Olen selostanut kaikki tunnontarkasti liitolle, Ruotsalainen sanoo.
MAAKUNTAHALLITUKSEN puheenjohtajuus on luottamustehtävä, eikä siitä makseta palkkaa. Ruotsalaisen käyttää kuitenkin luottamustehtävänsä hoitoon verrattain paljon työaikaa.
Ruotsalainen aloitti maakuntahallituksen puheenjohtajana maaliskuussa 2006. Samoihin aikoihin hänet siirrettiin syrjään Imatran seudun kehitysyhtiön (Kehy) toimitusjohtajan paikalta.
Nykyisin Ruotsalainen johtaa Kehyn tytäryhtiötä Imatran Seudun Aluekehitys Oy:tä. Kehyn toimitusjohtaja Janne Vehmaa myöntää, että Ruotsalaisella kuluu paljon työaikaa maakuntaliiton tehtäviin.
Käytännössä maakuntaliitto siis maksaa osan Ruotsalaisen palkasta. Vehmaa ei pidä tätä hyvän tavan vastaisena.
Periaate on sama kaikille maakuntaliiton luottamushenkilöille. On varmasti maakunnan etu, että Ruotsalainen osallistuu lobbaustyöhön Helsingissä ja hoitaa aktiivisesti liiton asioita.
Lobbaus voi tietää liitolle satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja rahaa, joten suhteessa Ruotsalaisen korvaukset ovat aika pieniä, Vehmaa toteaa.
KOVAT KORVAUKSET eivät saa moitteita myöskään maakuntajohtaja Timo Puttoselta. Hän muistuttaa, ettei rahoja makseta Ruotsalaiselle vaan tämän työnantajalle.
Naapuriliittojen selvästi alemmat korvaussummat kuultuaan Puttonen sanoo, että ovathan ne niihin verrattuna tietysti korkeita.
Sen tiedän, ettei korvauksiin liity minkäänlaista väärinkäyttöä. Korvaukset maksetaan selvitysten pohjalta ja ne käydään läpi maakuntaliiton tarkastuslautakunnassa, Puttonen toteaa.
Puttonenkin korostaa Ruotsalaisen kykyjä lobbarina ja hyviä verkostoja pääkaupungin päättäjiin sekä virkamiehiin. Helsingissä lobbausmatkoilla käyminen nostaa kustannuksia, mutta niiden tuomat edut ovat myös merkittäviä, Puttonen muistuttaa.
LAPPEENRANNAN kaupunki on maakuntaliiton suurin rahoittaja. Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen ei kuitenkaan halua ottaa kantaa Ruotsalaisen ansionmenetyskorvauksiin tässä vaiheessa.
Miettinen sanoo odottavansa tilinpäätöstietojen ja tarkastuslautakunnan raporttien valmistumista, ennen kuin hän arvioi, onko korvauksia maksettu hyvän tavan mukaisesti.
ES-ARKISTO/PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Yhtään turhaa hommaa en ole hoitanut.
Pekka Ruotsalainen