ANNE KOKKONEN
Koulukeskustelu kiihtyy taas Savitaipaleella. Tällä kertaa ei kiistellä kyläkoulujen toiminnasta, vaan Kirkonkylän kolmen koulun mittavasta peruskorjaus- ja muutoshankkeesta.
Kouluja koskevat muutostyöt ovat kulkeneet valtion rahoitussuunnitelmassa vuodesta 2004 alkaen. Kaksivaiheinen hanke on merkitty toteutettavaksi vuosina 2009-2010.
Mitä Kirkonkylän koululle, Europaeuksen koululle ja lukiolle tapahtuu, ei ole vielä selvillä. Kunta odottaa toukokuun loppuun mennessä valmistuvan kuntotutkimuksen tuloksia ja valtuusto tekee asiasta linjapäätöksen todennäköisesti alkukesällä.
SODANJÄLKEISEN koulurakentamisen perintö näkyy yhä selvästi Kirkonkylän koulussa ja lukiossa. Armeijan vanhasta parakista saneeratut tilat siirtyivät historiaan viime vuonna, mutta 1950-luvulla tehdyt luokat ja vuonna 1964 valmistunut lukiosiipi ovat edelleen opetuskäytössä.
– Osaremontteja on lykätty kokonaishanketta odoteltaessa, Savitaipaleen lukion rehtori ja suunnittelutoimikunnan sihteeri Markku Tani tunnustaa.
Savitaipaleella toimitaan nyt naapurikuntia vanhanaikaisemmissa tiloissa ja etenkin erityisluokkien uusimisen välttämättömyys tunnustetaan yleisesti. Erimielisyyttä on siitä, miten paljon rakennetaan uutta ja miten paljon rakentaminen saa maksaa.
Selkeitä vaihtoehtoja on kaksi: joko kaikki olemassa olevat tilat peruskorjataan tai miltei kaikki toiminta keskitetään Europaeuksen kouluun. Jälkimmäinen esitys merkitsisi nykyisen fysiikan ja kemian siiven purkamista ja kaksikerroksisen uudisrakennuksen rakentamista sen tilalle.
– Vaihtoehtoja kuitenkin aina riittää, Tani muistuttaa.
Jos kunta päätyy keskitettyyn ratkaisuun, täytyy vielä miettiä, mitä tehdään käytöstä poistuville koulutiloille. Niitä on vaikea muuttaa tuotantokäyttöön mutta purkaminenkin käy kalliiksi.
– NYKYISET tilat ovat neliömääriltään riittävät, mutta toiminnan ja laadun osalta niissä on toivomisen varaa. Rahanmenoa pitää yrittää hillitä, sillä olisi kurjaa, jos muita resursseja jouduttaisiin pienentämään komean koulun takia, kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi tähdentää.
Koulukorjaus maksaa tämänhetkisen karkean arvion mukaan noin kuusi miljoonaa euroa. Valtionosuudet kattavat puolet kustannuksista, mutta avustus lasketaan vastaavien toteutuneiden hankkeiden neliöhinnan mukaan. Jos indeksi laahaa kustannusten perässä, Savitaipale joutuu maksamaan yli 50 prosenttia kuluista.
– Rakentaminen on niin kiihkeää, että pelkään pahoin valtionavun jäävän alle 50 prosentin. Kunnan maksettavaksi lankeavassa osuudessa voi olla miljoonien ero, Iso-Mustajärvi varoittaa.
Savitaipale joutuu ratkaisemaan, maksetaanko hanke velkarahalla, nostetaanko veroprosenttia vai käytetäänkö molempia keinoja. Valmista pesämunaa ei kunnan rahastoista löydy.
– Kouluhanke tuo yhden prosentin nousutarpeen veroprosenttiin. En toivo kunnan velkaantuvan kauheasti tämän takia, mutta ratkaisen kantani vasta kuntotutkimuksen tulosten selviämisen jälkeen, Iso-Mustajärvi ilmoittaa.
ISO-MUSTAJÄRVI toivoo koulujen korjaushankkeen synnyttävän Savitaipaleella laajan kansalaiskeskustelun, jossa eri vaihtoehdoista annettaisiin monipuolista palautetta. Mielipiteidenvaihtoa voi käydä kunnan Internet-kotisivulle www.savitaipale.fi avatulla keskustelupalstalla.
– Julkinen keskustelu vaikka netissä on kannatettava kunnallisdemokratian muoto, joka tukee päätöksentekoa. On hyvä ottaa asioihin kantaa muutenkin kuin vain vaaleissa joka neljäs vuosi, Iso-Mustajärvi huomauttaa.
Kuvateksti
Savitaipaleen lukion rehtori Markku Tani (vasemmalla) ja kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi pohtivat tänä keväänä paljon Europaeuksen koulun asemaa kunnan suuressa koulurakentamishankkeessa.
Kuva: SEPPO RAUTIOVAARA