Kaukaan Voiman biovoimala nielee lähialueen kannot ja risut

Biovoimalalla on kovan luokan hyötysuhde. Energiapuun keruu Etelä-Karjalassa on jo aloitettu. Nuorten metsien harvennus tehostuu. Kolmasosa polttoaineesta syntyy kannoista.

ANSSI SILVENNOINEN

LAPPEENRANTA. Kaukaan tehdasalueelle sijoitettavan Kaukaan Voiman biovoimalan kattila nielee lähialueen kannot ja risut. Energiapuun ja hakkeen käyttö energiantuotantoon täydentää Kaukaan tehtaiden puunjalostuskirjon huippuunsa.

– Jatkossa meillä jalostetaan puuta kaikilla tavoilla, mitä Suomessa on tällä hetkellä mahdollista, UPM Metsän piiripäällikkö Timo Tynkkynen kehuu.

Biovoimalan teoreettinen maksimihyötysuhde on 90 prosenttia, mutta käytännössä luku asettunee 80 prosentin tasolle. Tynkkynen näkee Kaukaan Voiman hyvänä esimerkkinä järkevästä biovoimatuotannosta.

– Koko tuotantoketjun energiankulutus on alle kolme prosenttia siitä, mitä biovoimala tuottaa. Liian usein yhteiskunnassa tuetaan sellaisia bioenergiamuotoja, joiden hyötysuhde ei ole järkevissä mitoissa.

ENERGIAPUUTA saadaan paitsi päätehakkuista, myös nuorien metsien harvennuksista. UPM Metsän kehityspäällikkö Christer Backlund näkee nuorissa metsissä rutkasti käyttämätöntä potentiaalia.

– Nuorten metsien harvennuksista on jäänyt puolet tekemättä, koska työ on kallista ja soveltuva tekniikka kehittymätöntä. Uusilla tekniikoilla voimme hoitaa Suomen metsiä paremmin. Samalla raakapuun tuotannon kokonaiskapasiteetti kasvaa.

Päätehakkuiden ylijäämätuotteita on valtavasti. Backlundin mukaan oksia, latvoja ja kantoja syntyy nykyisellään Suomessa 45 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

– Teknisesti on mahdollista kerätä noin 15 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Viime vuonna kerättiin 3,4 miljoonaa kiintokuutiometriä.

KAUKAAN VOIMAN polttoainehankintaa on valmisteltu jo muutaman vuoden ajan. Lähialueen metsäyrittäjiä on koulutettu energiapuun keruuseen. Lisäksi aiheeseen liittyviä investointeja on tehty.

– Tänä vuonna harjoittelemme kannon nostoa koko piirin alueella. Tarkoituksena on, että koko tuotantoketju toimii moitteetta vuonna 2008, Tynkkynen kertoo.

Valtaosa polttoaineesta tulee Kaukaan tehtaiden sivutuotteena. Uunissa poltetaan lisäksi turvetta, varsinkin lämmön ja sähkön kulutushuippujen aikaan. Talvella turvetta on energiapuuta luotettavammin saatavilla.

REKKALIIKENNE Kaukaalle lisääntyy, koska polttoaineen tarve on jatkuva. Tynkkysen mukaan osa energiapuusta pyritään kuljettamaan kesäisin vesiteitse.

– Voimalan alueen kulutusvarastojen kiertoaika on noin puoli vuorokautta, voimalaprojektin tekninen johtaja Antti Rainio selvittää.

Voimala ei sovellu vielä valmistuessaan yhdyskuntajätteen polttoon. Lisäinvestoinneilla jätteenpoltto on kuitenkin mahdollista.

YMPÄRISTÖVAATIMUKSET ovat metsäteollisuudessa nykyisin kireät. Tynkkysen mukaan kriteereistä on oltava erityisen tarkkoina, kun energiapuun keruu alkaa toden teolla Etelä-Karjalassa.

– Se auttaa metsänomistajia suhtautumaan positiivisesti koko hankkeeseen.

Aiemmin metsään mätänemään jääneiden hakkuujätteiden keruun vaikutukset palstojen ravinnekiertoon on selvityksen alla.

UPM Metsä tutkii asiaa yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.

– Reagoimme tutkimustulosten mukaan. Ennen niiden valmistumista emme ota riskejä, vaan pelaamme varman päälle. Aloitamme kantojen keruun kaikkein runsasravinteisimmilta palstoilta, Backlund kertoo.

Polton lopputuotteena tulevalle tuhkalle on erilaisia jatkokäyttömahdollisuuksia. Tuhka voidaan esimerkiksi rakeistaa ja kylvää lannoitteena takaisin metsiin.

METSÄPOLTTOAINEESTA yli kolmasosa syntyy kannoista. Nostoon on kehitetty kone, joka kerää kannon ja mätästää kohteen. Tynkkysen mukaan kone lisää energiapuun keruun kustannustehokkuutta.

Lappeenrannan alueella työskentelee tällä hetkellä kolme energiapuun keruuvalmiuksilla varustettua metsäkoneyritystä. Tynkkysen mukaan työvoimatarve kasvaa, kun voimala valmistuu.

– Silloin vastaavia yksiköitä pitää olla neljä tai viisi.

Kirjoittaja:
Anssi Silvennoinen