ETTI KANTOLA
VIRPI KOIVISTO
HISTORIANTUTKIJA Juhani Tasihinin mukaan Huhtiniemen teloituksista todistavana syväkurkkuna tunnettu mies on tekaissut Toivo Tapanaisen papereina tunnetut asiakirjat.
Tasihinin mukaan niin sanotun tuomari Tapanaisen aineiston on laatinut tosiasiassa kuusikymppinen Lappeenrannassa asuva mies, joka on nuoruudessaan asunut Tapanaisen talossa.
Tutkija Marko Tikka Tampereen yliopistolta kertoo, että Tapanaisen papereihin on alusta asti suhtauduttu varauksella.
Sama levy mutta uusi esittäjä, Tikka toteaa Tasihinin epäilyihin.
Etelä-Saimaa tavoitti myös niin kutsutun syväkurkun, mutta tämä ei halunnut kommentoida asiaa.
Nämä Tapanaisen paperit sisältävät tietoa Lappeenrannassa ja sen ympäristössä vuonna 1918 tapahtuneista teloituksista. Papereissa on myös reunahuomautuksia, joissa viitataan Huhtiniemen tapahtumiin kesällä 1944.
Niin kutsuttu syväkurkku toi aineiston Lappeenrannan kaupungin arkistoon vasta vuonna 1996. Aineistoa on käytetty vuoden 1918 tapahtumia ja vuoden 1944 teloituksia koskevan tutkimuksen ja kirjallisuuden lähteenä.
TASIHIN kertoo väärennysepäilyksensä heränneen, kun hän hiljattain vertasi saamiensa Tapanaisen papereiden käsialaa ja allekirjoituksia entuudestaan Tapanaisen laatimiksi tietämiinsä asiakirjoihin.
Tasihin on vakuuttunut, että samalla poikkeavalla käsialalla on kirjoitettu myös vuoden 1944 Huhtiniemen teloituksiin viittaava paperi.
Näyttää siltä, ettei tässä ole totuuden häivää. Pelkkää fiktiota Huhtiniemen teloitukset ja kaikki.
Tasihin tarkentaa, että uskoo yksittäisiin teloituksiin ja pitää esimerkiksi sotaveteraani Lauri Lindqvistin kertomusta mahdollisena. Huhuihin useista sadoista teloitetuista hän ei enää usko.
TUTKIJA Marko Tikka on käyttänyt Tapanaisen aineistoa gradussaan ja lisensiaatintyössään. Hänen mukaan Tasihinin epäilyissä ei ole mitään uutta.
Jo tuolloin aineiston luotettavuutta epäiltiin ensinnäkin siksi, että paperit olivat valokopioita. Tikka huomasi myös, että käsialasta päätellen aineistoa oli kirjoittanut kaksi tai kolme eri ihmistä.
Erilaisista merkinnöistä päätellen tiedot näihin papereihin on kopioitu jostakin muualta. Paperit ovat muistiinpanoja, ei asiakirjadokumentteja, Tikka korostaa.
Tikan mukaan Tapanaisen aineisto sisältää myös tekstiä, jota ei voi pitää luotettavana.
Näistä seikoista huolimatta hän pystyi käyttämään aineistoa avukseen tutkiessaan Suomen sisällissodan poliittista väkivaltaa. Tietojen oikeellisuuden hän tarkisti virallisista lähteistä.
HUHTINIEMEN kaivauksia johtava Mika Lavento ei ole itse nähnyt Tapanaisen aineistoa, eikä osaa kommentoida niiden väärennysepäilyjä.
Huhtiniemen tutkimukset eivät kuitenkaan perustu asiakirjoihin vaan muihin tietoihin, Lavento silti huomauttaa.