Maatutkaus toimii vain pienellä alueella

Taipalsaaren oletetun haudan maatutkaaminen edellyttää paikan tarkkaa rajaamista.

ETTI KANTOLA

VIRPI KOIVISTO

TAIPALSAAREN oletetun joukkohaudan summittainen sijaintipaikka ei riitä edellytykseksi alueen tutkimiseen. Tarkahko kohta pitää selvittää muilla tavoilla, ennen kuin maatutkaus tulee kyseeseen.

Hautapaikan löytämiseksi tutkalla täytyy käydä läpi lukemattomia suoria linjoja. Tutkalinjan täytyy kulkea suoraan paikan päältä, jotta tutkija havaitsee sen.

– Pistemäisen kohteen löytämiseksi pitää tutkia suoria linjoja jopa metrin välein, sanoo Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun lehtori Aimo Vuento.

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu teki laitteillaan Huhtiniemen maatutkaukset. Vuento arvelee, että järkevästi tutkattava alue on korkeintaan sata metriä suuntaansa.

MAATUTKA perustuu radioaaltojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Se ei paljasta maaperän luita, vaan kertoo, onko maa-ainesta esimerkiksi kaivettu. Jos ruumiita olisi heitetty Taipalsaarella supan pohjalle, ja suppa peitetty hiekalla, sekin näkyisi.

Tutka ei anna suoraa tietoa kohteesta. Kaivettu kohta erottuu esimerkiksi viivana, josta heijastuu paljon energiaa. Kuvan tulkitsija tekee suurimman työn. Hänen tehtävänsä on löytää viivoille selitys. Varmistuksena voidaan käyttää kairauksia.

Maatutkassa on kaksi osaa. Maastossa vedettävässä muovipulkassa on signaaleja lähettävät ja vastaanottavat antennit ja muuta elektroniikkaa. Pulkasta kulkee johto kannettavaan tietokoneeseen, jolta käsin tutkaaja käyttää laitetta ohjaavaa ohjelmaa. Tieto siirtyy antenneista tietokoneelle, jolta tiedon analysoija sitä tarkastelee.

HÄIRIÖT vaikeuttavat maatutkan käyttöä. Niitä voi aiheuttaa hyvin epätasainen maasto tai isot kivet. Esimerkiksi kivet voivat heijastella radioaaltoja ja näin peittää etsittäviä kohteita. Hienorakenteinen maa, kuten savi, on maatutkalle hankala.

Vuento arvelee, että Taipalsaaren entisen lentokentän läheinen suppainen maasto ei ole suuri haaste maatutkalle. Supat ovat antennin pieneen kokoon nähden loivapiirteisiä.

– Mäntykangasmaasto soveltuu maatutkalle parhaiten.

Vielä ei ole selvinnyt, otetaanko Taipalsaari mukaan Huhtiniemen tutkimuksiin.

Asia ratkeaa, kunhan Huhtiniemen kaivauksia johtava Mika Lavento pääsee ensin puheisiin Taipalsaaren joukkohaudasta kertoneen Lauri Lindqvistin kanssa. Toistaiseksi sotaveteraani ei ole vastannut puhelimeen.

Kuvateksti

Sotaveteraani Lauri Lindqvistin muistinvarainen piirros oletetusta Taipalsaaren joukkohaudasta.

Kirjoittaja:
Etti Kantola, Virpi Koivisto