MATTI VEIJALAINEN
Rajavartiomestari Mika Albertssonille tiistai oli lämmittävä päivä muutoinkin kuin vain sään puolesta. Albertssonin isännöimä Imatran rajamuseo palkittiin maakunnallisen museokokouksen yhteydessä vuoden eteläkarjalaisena museona.
Albertsson kokee tunnustuksen suurena kunniana etenkin, kun se tällä kertaa tuli Immolan varuskunnan aitojen ulkopuolelta. Rajavartiolaitoksen näyteikkuna siviilimaailmaan päin tuntuu olevan kiinnostavassa ja kiitettävässä kunnossa. Sotkun seinänaapurina oleva erikoismuseo on omassa sarjassaan ainutlaatuinen, ja vieraille on aina luvassa innostunut esittely rajavartiolaitoksesta ja sen nimikkomuseon kokoelmista.
– Rajamuseon näyttely on erinomainen. Kun viimeksi esimerkiksi ruotsalaisten kanssa keskustelin, eivät he täältä päin mitään muuta museota edes tienneet, Etelä-Karjalan museon amanuenssi Jukka Luoto kehuu.
RAJAMUSEOSSA käy vuosittain noin 5 000 tutustujaa. Säännöllisellä aikataululla museo on yleisölle avoinna kesäisin. Muina aikoina esittelyn saa tilauksesta.
Talossa on käynyt kaikenikäistä väkeä läheltä ja kaukaa.
– Omilla tavoillaan tiukimmat kysymykset tulevat päiväkoti- ja koululapsilta sekä veteraaneilta. Lapsia pidän erittäin tärkeinä vieraina. Uusien ihmisten rekrytointi rajavartiolaitokseen kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa, Albertsson sanoo.
RAJAMUSEO avautui vuonna 1989 rajavartiolaitoksen henkilöstön opetusnäyttelyksi. Pian uutuus avattiin myös siviileille, kun tilausta ja painetta siihen tuli välittömästi.
Kehitystyö jatkuu. Albertssonin tähtäimessä on jo vuosi 2009, jolloin rajavartiolaitos viettää 90-vuotisjuhlaa. Siihen mennessä perinteiset vitriininäyttelyt saavat rinnalleen muun muassa uutta multimediaa.
Museon tila ei ole suurensuuri, mutta aina isäntä sanoo löytävänsä paikat arvokkaalle materiaalille. Erityisen kiinnostunut Albertsson on nyt vanhoista kunniamerkeistä. Ne on hyvä saada taltioitua ennen katoamistaan veteraanien perikuntien nurkkiin.
Henkilökohtaisesti Albertsson arvottaa museon arvokkaimmaksi esineeksi nimenomaan kunniamerkin. Se on rajan kaukopartioritarin Mikko Pöllän Mannerheim-risti, jonka perikunta lahjoitti museolle.
Immolan museon perustehtäviä on valottaa yleisölle rajamiesten työhistoriaa monella tapaa. Kokoelmissa kahlataan läpi virkapukumuoti kautta vuosikymmenten. Sijansa saa myös vihreiden miesten sotahistoria. Partiomiesnuket ovat korvessaan kyynelradioineen ihmeen eläviä. Käden ulottuvilla ovat uupumuksen varalta myös sen ajan dopingaineet pervitiinit pulloissaan.
Alkavan kesän teema rajamuseossa on rajavartiolaitoksen ilmailu maalla ja etenkin merellä. Suomen meripelastusta vetää tarkoitukseen soveltuvasta kalustosta järeimmän omistava rajavartiolaitos. Vermeistä ja kuvista kertautuu muun muassa rajan miesten osuus Estonian uhrien pelastustyössä.
Kuvateksti
Rajamuseon hoitaja Mika Albertsson on niitä onnellisia, jotka ovat saaneet jalostaa kiinnostavan harrastuksen leipätyöksi. Sotahistorioija on museossa kuin kotonaan.
Kuva: VESA LAITINEN