ANNE KOKKONEN
Mikkelin kaupungin tarjoama isäntäkuntamalli nousi Suomenniemen kunnan ykkösvaihtoehdoksi tulevaisuuden perusterveydenhuoltoratkaisuja puntaroitaessa. Myös Etelä-Karjalan terveyspiirihanketta kiiteltiin, mutta käytännössä sen kannalle asettui kunnanvaltuuston ja -hallituksen iltakoulussa vain muutama päättäjä.
– Siltä vaikuttaa, että perusterveydenhuollon tuleva suunta on Mikkeliin päin. Välimatkat painavat vaakakupissa kaikkein eniten ja aion tehdä kunnanhallitukselle esityksen, jonka mukaan tulevaksi kumppaniksi valitaan Mikkeli, kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää vahvistaa.
Suomenniemen kunnanhallitus tekee perusterveydenhuollon tehtävien tulevaa hoitamista koskevan esityksen keskiviikkoiltana. Suomenniemen valtuusto päättää asiasta lopullisesti elokuussa.
KUNNANVALTUUSTON puheenjohtaja Marja Kauppi (kesk.) painottaa sitä, että ratkaisu yritettiin tehdä vuosikymmenten perspektiivillä, ei vain paria seuraavaa vuotta ajatellen. Etelä-Karjalan terveyspiiriä koskevia suunnitelmia pidettiin paremmin pohjustettuina, mutta realiteetit puhuivat lopulta Mikkelin puolesta.
Tarkoittaako Suomenniemen linjaus sitä, että muutkin palvelut haetaan tulevaisuudessa Etelä-Savosta?
– Jossakin määrin tämä sitä tarkoittaa. Mikkeli on vastedes ensimmäinen suunta, josta lähdetään hakemaan keskustelukumppaneita yhteistyöhankkeisiin, Kauppi myöntää.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Risto Korhonen (kesk.) on linjanvedossaan varovaisempi. Hän korostaa sitä, että nyt tehdyt linjaukset koskevat nimenomaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ratkaisuja.
– Missään tapauksessa yhteistyötä ei lopeteta Etelä-Karjalan kuntien kanssa. Ratkaisussa ei ole mitään koiria haudattuna eivätkä yhteydet ole poikki mihinkään suuntaan, Korhonen tähdentää.
Korhosen mukaan terveyspiirin valmistelu oli Etelä-Karjalassa perusteellista sekä hyvää ja Suomenniemen mielipiteitä kuultiin kiitettävästi.
Muun muassa kunnan esittämät reunaehdot hyväksyttiin neuvottelujen yhteydessä.
– RIVIT olivat yhtenäiset, noin 30 päättäjästä vain kaksi asettui Lappeenrannan kannalle, kunnanhallituksen jäsen Pirkko Juopperi (sd.) paljastaa.
Koska työmatkat ja asiointiliikenne suuntautuvat pääasiassa Mikkeliin, on terveyspalvelutkin luontevinta hankkia samalta suunnalta.
Vaikka Mäntyharjun kunta ei ole vielä tehnyt päätöstä terveyspiiriyhteistyöstä Mikkelin kanssa, Mäntyharjun terveyskeskuksen uskotaan säilyvän suomenniemeläisten yhtenä palvelupisteenä myös tulevaisuudessa.
– Katkeamaton hoitolinja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä toteutuu Mikkelissä, vaikka terveyspiirisuunnitelmat ovat siellä enemmän levällään kuin Etelä-Karjalassa, Juopperi arvioi.
Vaikka asiaa ei ole virallisesti julkistettu, kahvipöytäkeskusteluissa kävi Juopperin mukaan selvästi ilmi, että tulevaisuudessa koulu- ja muukin yhteistyö siirtyy Mikkelin suunnalle.
Valtuutettu Keijo Härkäsen (kok.) mukaan terveyspalveluihin liittynyttä sukkuloimista Savitaipaleen ja Mikkelin välillä ei tuntunut enää järkevältä ja maantieteellisesti perusteltu ratkaisu tuntui kelpaavan laajasti päättäjille.
Kunnan joka kolkasta on lyhyempi matka Mikkeliin kuin Lappeenrantaan eikä lääkäripalvelujen hakeminen Ristiinasta muodostu kenellekään ylivoimaiseksi.
– On pystyttävä ajattelemaan laajemmin ja tekemään 10-20 vuoden päähän ulottuvia päätöksiä. Homma vain tahtoo helposti ryöstäytyä tunteilun puolelle, Härkänen huomauttaa.