ANSSI SILVENNOINEN
Entistä useampi kaakkoissuomalainen käy nyt töissä. Koko maan positiivinen talouskehitys on jatkanut työmarkkinoiden tervehtymistä, eikä enteitä suotuisan suuntauksen kääntymisestä ole.
– Yllätyksiä voi tulla, mutta meidän alueellamme ei ole tiedossa mitään esimerkiksi Voikkaan tehtaan sulkemiseen verrattavaa asiaa, asiantuntija Maritta Vuorinen Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta sanoo.
Työministeriön työllisyyskatsaus kertoo, että kaakkoissuomalaisia työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa 15 835. Se on 2 081 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten.
Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi alueella peräti 32 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Työpaikkoja oli kesäkuussa tarjolla 1 247.
Koko Suomessa työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa 224 843, joka on 13,1 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Määrä väheni kaikissa lääneissä.
Tilastokeskuksen katsaus kertoo Etelä-Karjalan työttömyysasteen pudonneen vuoden aikana yhdellä prosenttiyksiköllä. Maakunnan työvoimasta oli kesäkuussa työttömänä 10,7 prosenttia, jota suurempi lukema löytyi vain Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta.
Lappeenrannan työvoimatoimiston päällikkö Hannu Lankinen ei luvuista yllättynyt.
– Reilun kymmenen prosentin työttömyysaste on tietysti liikaa edelleen, mutta suunta on ollut todella pitkään laskeva. Työttömyysasteella mitaten tilanne on parempi kuin 15 vuoteen, Lankinen iloitsee.
– Kaakkois-Suomen ongelmana on rakenteellinen työttömyys.
Koko maan työttömyysaste pieneni 1,2 prosenttiyksikköä 7,7 prosenttiin.
Kymenlaakson työttömyysaste oli vielä vuosi sitten 11,9. Tuon jälkeen Kymenlaakson työttömyysaste on painunut peräti 4,7 prosenttiyksikköä ja on nyt koko maan keskiarvon alapuolella.
Etelä-Karjalan pienin työttömyysaste oli Savitaipaleen 7,0 prosenttia. Lemin työttömyysaste oli 7,6, Taipalsaaren 8,0, Luumäen 8,8 ja Ruokolahden 9,2 prosenttia.
Imatran työttömyysaste, 12,7 prosenttia, oli kesäkuussa koko Kaakkois-Suomen suurin. Lappeenrannan työttömyysaste oli 11,4, Joutsenon 11,3, Parikkalan 11,0, Rautjärven 11,6 ja Suomenniemen 11,9 prosenttia.
– Julkisuutta saaneet isot irtisanomiset hidastavat osaltaan hyvää kehitystä, joka näyttää silti jatkuvan. Kaikesta huolimatta kokonaistyöllisyystilanne on tasaisesti paranemaan päin, Lankinen sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan koko Suomen työllisyysaste oli kesäkuussa 73,5 prosenttia. Kohennusta vuoden takaiseen oli 1,4 prosenttiyksikköä.
Kehityksen vetureina toimivat 15-24-vuotiaat miehet, joiden työllisyysaste nousi 5,6 prosenttiyksikköä. Saman ikäluokan naisten työllisyys ei kohentunut samassa ajassa lainkaan.
– Nuorille kohdistetaan aktivointitoimenpiteitä erittäin voimakkaasti. Monet ovat työharjoittelupaikoissa, eivätkä työttöminä, Lankinen selvittää.