LIISA KUKKOLA
Eivät auta kuningataräidin vakuuttelut prinsessa Kierosilmää. Hyvä sydän, kaunis ääni ja herttainen käytös tuntuvat prinsessasta auttamatta nollasaavutuksilta kun silmät ovat kierot. Suoriksi ne olisi tytön mielestä saatava!
Lappeenrantalaisen toimittajan Rauni Malin kirjoittama ja Ulla Lahikaisen kuvittama, vuonna 1980 julkaistu satukirja Prinsessa Kierosilmä on teatteri Kareluksen seuraavan ensi-illan näytelmä. Torstaina 26.7. Pappilanpellon kesätarjonta saa viimeisen silauksensa, kun Emma Jussila tuo aittaan rakennettuun nukketeatteriin marionettinukkensa, jotka esittävät Prinsessa Kierosilmän tarinan.
– Tarina on vahvasti omaelämäkerrallinen. Minullakin oli lapsena kierot silmät, Emma Jussila kertoo.
Prinsessa Kierosilmä itkee silmiään varsinkin sen jälkeen, kun naapurimaan kuninkaanpoika on suuttunut leikissä, töykännyt prinsessan kumoon ja haukkunut kierosilmäksi.
Emma Jussilankin menneisyyteen kuuluu kiusaajapoika, joka koulun pihalla kiusasi itseään pienempää tyttöä tämän kieroista silmistä.
– Muistan, miten oikein aina valmistauduin kiusaamistilanteisiin, kasasin itseäni. Luokaltani tai omista kavereista kukaan ei kiusannut, ja oli minulla puolustajanikin, Emma muistelee.
– Kiusaaminenkaan ei ollut väkivaltaista, sellaista sanallista naljailua ja huomauttelua kieroista silmistä.
– Olen sittemmin tavannut kiusaajani. Eihän tämä itse tietenkään tunnistanut minua, enkä minä viitsinyt häntä asiasta muistuttaa, Emma Jussila nauraa.
Sadun prinsessa Kierosilmä saa kuulla tietäjävelhosta, jolta kenties voisi saada avun kieroihin silmiinsä. Prinsessa matkaa pitkän, vaarallisen ja vaivalloisen matkan velhon luo ja saa avun ongelmaansa. Senkin suhteen tarina on omaelämänkerrallinen.
– Olin seitsemän tai kahdeksan vuotta kun silmäni leikattiin. Ne siis todella leikattiin, tuolloin ei vielä ollut laserleikkauksia. Minut leikkasi Anssi Mali, Rauni Malin aviomies, Emma Jussila tietää.
Prinsessa Kierosilmä sai alkunsa, kun Rauni Mali pohti miehensä kanssa, miltä mahtaa tuntua lapsesta, joka joutuu silmäleikkaukseen.
– Mietin, mitä lapsi päässään kuvittelee, Rauni Mali muistelee.
– Kerroin lapsilleni tarinoita, jotka kaikki alkoivat sanoilla eräänä päivänä. Kansansatunuotti löytyi helposti Prinsessa Kierosilmään sitä kautta.
Rauni Mali kirjoitti Prinsessa Kierosilmän jälkeen vielä toisenkin lasten kirjan: Noitalikan, joka ilmestyi vuonna 1992.
– Se oli aivan erilainen teksti. Otin kaikki adjektiivit pois ja teksti oli muutenkin hyvin vähäistä. Martti Ruokosen kuvitus oli pääosassa. Ulla Lahikaisen kuvat olivat kyllä Prinsessa Kierosilmässäkin se asia, joka loi kirjan hengen. Niistä Emma Jussilakin on varmasti innoituksensa saanut, Rauni Mali sanoo.
Prinsessa Kierosilmä on Emma Jussilan mielestä tarina siitä, kuinka ihmiset voivat olla ulkoisesti erilaisia. Erilaisuuden ei kuitenkaan pitäisi antaa vaikuttaa.
– Lapsihan ei huomaa erilaisuuttaan, ennen kuin joku ulkopuolinen hänelle siitä sanoo. Omasta mielestään ei ole yhtään millään lailla vinksahtanut ennen kuin siitä huomautetaan.
– Muistan, kun tulin leikkauksen jälkeen takaisin kouluun. Ajattelin, että nyt se kiusaaja ei voi minulle enää. Nyt se ei voi enää sanoa minulle silmistäni mitään.
Näytelmä on lavasteiltaan ja tiloiltaan yhteistyötä teatteri Kareluksen ja Etelä-Karjalan taiteilijaseuran yhteistyötä. Lavasteet on tehnyt kuvataiteilija Pauli Parkkonen, samoin aitan seinällä olevat näytelmään liittyvät kuvat.
Tähän asti teatteri Karelus on esiintynyt päiväkodeissa ja kouluissa esittämässä Lumikkia. Sillä Emma Jussila oli myös esiintymässä alkukesästä Prahassa nukketeatterifestivaaleilla. Kahdeksan esitystä oli loppuunmyytyjä.
– Tässä esityksessä nukkeja on kymmenkunta, pari on vanhaa mutta suurimman osan olen tehnyt tätä varten, Emma Jussila sanoo.
Prinsessa Kierosilmä ensiaamu Lappeen pappilan ja galleria Pihaton aitassa to 26.7. klo 10. Muut esitykset pe 27.7. klo 10, ma 30.7. klo 10, ti 31.7. klo 18, pe 3.8. klo 10 ja 18, pe 17.8. klo 10 ja 18. Lippujen varaus 040-8337027
Kuvateksti
Emma Jussila kertoo Lappeen pappilan ja galleria Pihaton aitassa Prinsessa Kierosilmän tarinalla myös omaansa. Kumpikin tyttö kärsi kieroista silmistä ja sai niihin avun.
Kuva: JOHANNA KANNASMAA