ANSSI SILVENNOINEN
Postilaatikoista on tällä viikolla kolahtanut takavuosia suurempia kiinteistöverolaskuja Lappeenrannan ympäristökuntien asukkaille. Laskun paisuminen ei johtunut itse kiinteistöveroprosentista.
Muutoksen taustalla ovat ajan tasalle päivitetyt tonttien verotusarvot. Sama tilanne yllätti pahanpäiväisesti useat lappeenrantalaiset viime vuonna, ja nyt ihmettelyn vuoro on Imatran, Joutsenon, Ruokolahden, Rautjärven, Taipalsaaren, Savitaipaleen, Lemin, Luumäen ja Ylämaan asukkailla.
Lappeenrannan ympäristökunnissa tarkistetut omakotitalotonttien aluehinnat nousivat tavallisimmin peräti 2050 prosenttia. Teollisuus- ja kerrostalotonteilla kasvu oli vähäisempää.
Muhkein prosentuaalisin kasvu osui Taipalsaaren Konstuun, jossa omakotitalotonttien alueellinen neliöhinta nousi lähes 138 prosenttia: 5,05 eurosta 12 euroon. Halvinta tonttimaata löytyy Ylämaalta, jossa omakotitaloalue on euron neliöltä.
Kiinteistönomistajien on syytä olla valppaana, sillä tontin verotusarvo saa nousta yhden vuoden aikana korkeintaan 30 prosenttia. Verohallituksen ylitarkastaja Eila Närhi pyytää kuluttajia tarkistamaan kiinteistöveropäätökset nopeassa tahdissa.
Selvät virheet tulee ilmoittaa verotoimistoon elokuun puoliväliin mennessä. Takarajan jälkeen joutuu tekemään oikaisuvaatimuksen.
Korjauksen kohteena olivat kartta-arvot, joista verotettava tavoitearvo on 73,5 prosenttia. Jos tontin verotusarvo ei nouse vuodessa maksimikorotuksella tavoitearvoon, jatkuu nousu kunnes tavoitearvo on saavutettu.
Uusien asuinalueiden asukkaat ovat ihmetelleet lakisääteistä suurempia korotuksia tontin verotuksessa.
Yli 30 prosentin korotuksia voi tulla, jos tonttia on aiemmin verotettu väärin haja-asutusalueen tonttina, jonka jälkeen sen on huomattu olevan kaava-aluetta, Lappeenrannan verotoimiston verovalmistelija Pirkko Kuljuntausta kertoo.
Eteläkarjalainen elinkeinoelämä on huolestunut viime aikojen tunkkaisista uutisista, joihin kiinteistöveron nousun voi laskea. Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jukka Korkeila on kertoo olevansa erittäin huolissaan Etelä-Karjalan vetovoimaisuudesta.
Tilastokeskuksen väestöennuste kertoi vastikään, että maakunta on menettämässä asukkaita. Kasvavat kiinteistöverot vähentävät vetovoimaisuutta, joka ei tarvitse tällaisia negatiivisia viestejä osakseen. Lyhyellä aikajänteellä verotulot kasvavat, mutta mitkä ovat vaikutukset kymmenen vuoden päähän.
Psykologiset vaikutukset tässä tulevat ensimmäisenä mieleen. Jatkossa tänne on entistä vaikeampi saada yrityksiä ja ihmisiä, Korkeila povaa.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Timo Puttonen sanoo Korkeilan sanoissa olevan totta sen toisen puolen.
En silti usko kunnallisveron olevan ratkaiseva asia, kun ihmiset tekevät päätöksiä muuttaa tänne. Jostainhan kuntien on saatava verotuloja, jotta palvelut toimivat. Huonot palvelut eivät nekään tue vetovoimaisuutta, Puttonen muistuttaa.
Yksi syy kiinteistöverojen noston taustalla on valtion pyrkimys tukea kuntien taloutta. Kiinteistöjen arvo on noussut vuosien aikana reippaammin kuin verotuksen perusteena olleet verotusarvot.
Korkeila kertoo ymmärtävänsä muutospaineet, mutta kritisoi veron äkkinäistä kasvattamista.
Jälkeenjääneisyyden korjaaminen tällaisilla isoilla liikkeillä ei ole suotavaa. Kunnat eivät ilmeisesti huomanneet huomioida korotusten tasoa kiinteistöveroprosentteja laatiessaan, joten verotusarvojen korotukset lipsahtivat puolihuolimattomasti kuluttajien maksettavaksi.
Lappeenrannan tonttimaat arvioitiin uudelleen jo viime vuodelle, jolloin kaupungin kiinteistöverotuotot kasvoivat yli 7,6 prosenttia. Useille Etelä-Karjalan kunnille onkin helppo povata jopa talousarviossa ennakoitua suurempaa kiinteistöveropottia tältä vuodelta.