ILPO LESKINEN
Martti ja Anu Piltz lahjoittivat karttakokoelman kesäkuussa 2006 Etelä-Karjalan museoon, isänsä toiveen mukaisesti.
Jo lahjoituksen henki oli, että kokoelma ei jää arkistoon pölyttymään vaan se saadaan yleiseen käyttöön. Näin tapahtuu. Kartat tulevat asteittain yleisön nähtäville.
ETELÄ-KARJALAN MUSEO avaa 2. lokakuuta näyttelyn Aarno Piltzin kartoista.
Karjalan kartat Aarno Piltzin karttakokoelma -näyttelyssä on esillä 30 karttaa: 20 seinäkarttaa ja kymmenen sotilaskarttaa. Näyttelyn paino on intendentti Jukka Luodon mukaan vanhimmissa kartoissa.
NÄYTTELYN yhteydessä ilmestyy Leena Miekkavaaran toimittama teos Aarno Piltzin kirjoituksista.
Kolmiomöntti, töpö, huopatossumalli Kirjoituksia Karjalan karttakuvasta -niminen teos sisältää Piltzin Karjala-lehteen vuonna 1986 kirjoittamat 33 artikkelia Karjalan karttakuvan kehityksestä.
Kirjan nimessä on käytetty Piltzin omaa karttasanastoa.
Karjalankannasta Piltz sanoi kolmiomöntiksi ja huopatossuksi sekä Suomenlahtea töpöksi, Miekkavaara kertoo.
MUSEO ON skannannut kaikki 1900-lukua vanhemmat Piltzin kartat. Kartat tulevat sähköisessä muodossa yleisön nähtäville Luodon arvion mukaan joskus ensi vuoden puolella.
Näin varjellaan alkuperäistä karttakokoelmaa kulumiselta. Samalla ne, joita Piltzin karttojen sisältö kiinnostaa, voivat tutustua vapaasti kokoelmaan. Karttoja pääsee aikanaan katsomaan todennäköisesti Etelä-Karjalan museon nettisivujen kautta.
KARTTOJEN dokumentointi on Miekkavaaran mukaan välttämätöntä, ennen kuin ne voidaan ottaa yleiseen käyttöön.
Kahdella kartalla voi olla sama nimi, mutta silti karttakuva on erilainen.