ILPO LESKINEN
LAPPEENRANNAN sotahistoriallinen vetovoima on jälleen todistettu. 140 Reserviläsliiton jäsentä vieraili kaupungissa viikonloppuna eikä ohjelmasta ja käyntikohteista ollut pulaa.
Matkan yhtenä vetonaulana oli tutustuminen Huhtiniemen kaivauksiin. Etelä-Karjalan museon intendentti Jukka Luoto ja rikosylikomisario Tuomo Välimaa kertoivat Huhtiniemen historiasta ja tutkimuksista.
Luoto kertasi historian ja nykypäivän kaskenkaadosta lähtien, ja Välimaa selvitti rikosoikeudelliset näkökulmat.
LUODOLTA välittyi reserviläisille ympäri maata huhuille skeptinen viesti. Huhtiniemestä tuskin löytyy tämän syksyn tutkimuksen jälkeenkään sitä, mitä siellä on huhuttu olevan: kesän 1944 vainajia.
Luoto kertoi saaneensa Huhtiniemen johdosta puheluita useammalta syväkurkulta, mutta omia nimiään nämä eivät suostu sanomaan ja faktatkin tahtovat heittää.
RESERVILÄISTEN vierailun isäntä, Lappeenrannan reservinaliupseerien puheenjohtaja Risto Häkämies muistutti siitä, että Lappeenranta oli kesällä 1944 huomattava läpikulkupaikka.
Kun puna-armeija hyökkäsi, taistelussa kaatuneet miehet kuljetettiin pois rintamalta Lappeenrannan kautta. Ohitusteitä ei ollut, joten tiet kulkivat kaupungin halki.
Kaatuneita kuljetettiin Luumäelle. Etelä-Karjalaan tehtiin väliaikaisia hautauksia useaan paikkaan, varmasti myös Huhtiniemeen. Tämä kaikki luo otollista maaperää huhuille.
JOUKO ARRAMA Orimattilasta kertoo suhtautuvansa ristiriitaisesti tapaus Huhtiniemeen.
Hän oli aiemmin ollut enemmän sillä kannalta, että Huhtiniemeen on hyvinkin voitu haudata teloitettuja vainajia. Luodon esitelmän jälkeen asia näyttää toiselta.
Alkaa ihmetellä sitä, että olisiko niin iso juttu voinut pysyä pitkään salassa.
Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Pirjo Koponen Kirkkonummelta pitää asiantuntijoiden lausuntoja tutkimustuloksista varsin vakuuttavina.
Kyllä mielipide Huhtiniemestä kallistuu enemmän asiantuntijoiden suuntaan.