ANNE KOKKONEN
SUOMALAISEN peruskoulun tehokkuudesta ei ole epäilystäkään. Oppimistulokset näyttävät hyviltä, vaikka peruskoululaisten lukuvuoden pakollisten opetustuntien määrä on tilastojen mukaan OECD:n alhaisin.
Ehkä tuntimäärät ovat jo liiankin alhaisia. Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos kiinnitti äskettäin huomiota siihen, että minimituntimäärien mukaan koko ajan opiskelevat saavat peruskoulun aikana noin puoli vuotta vähemmän opetusta kuin 15 vuotta sitten koulua käyneet lapset.
– Meidän suuntaamme on oltu paljon yhteydessä tämän asian vuoksi. Sekä vanhemmat että opettajat ovat ihmetelleet, kuinka 1990-luvulla opetusta saatiin paljon enemmän kuin nykyisin, Lindroos kertoo.
Noin viidennes kunnista noudattaa säädöksissä vahvistettua minimituntimäärää. Tähän joukkoon kuuluu sekä isoja kaupunkeja että pieniä maalaiskuntia niin susirajalta kuin rintamailtakin.
– Kaikki nämä ovat kuntia, joissa koulutusasiat eivät ole olleet priorisoitujen asioiden joukossa, Lindroos muotoilee.
ETELÄ-KARJALASSA Lindroosin kritiikkiä oudoksutaan, sillä opetustoimesta vastaavien virkamiesten mukaan asiat ovat kohtuullisen hyvällä tolalla. ”Ei välttämättä ihan minimituntimäärää” noudatetaan ainakin Ruokolahdella, Imatralla, Lappeenrannassa, Taipalsaarella sekä Savitaipaleella.
– Meillä ei ole edes leikattu tuntikehystä vaan olemme pitäneet tasoa yllä, Taipalsaaren kunnan sivistystoimenjohtaja Seppo Paajanen toteaa.
– Tuntimäärää ei ole käytetty säästökohteena, Ruokolahden kunnan sivistystoimenjohtaja Eija Markkanen vakuuttaa.
Imatran kaupungin kasvatuksen ja opetuksen toimialajohtaja Jussi Virsunen pitää paikallista tilannetta olosuhteet huomioiden aika hyvänä. Tuntimääriä ei ole vedetty minimiin, sillä opetussuunnitelman toteutumista ei haluta kiireellä vaarantaa.
Lappeenrannassa mennään yli minimituntimäärien viidennellä ja kuudennella luokalla, jolloin oppilaitten viikko-ohjelmaan sisältyy vähintään kaksi ylimääräistä tuntia. Lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus toisen pitkän vieraan kielen opiskelemiseen.
LAPPEENRANNAN kaupungin kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg muistuttaa, että tuntimäärä ei ratkaise kaikkea.
Opetuksen tasoon ja tehokkuuteen vaikuttavat muun muassa ryhmäkoot, jakotunnit, opettajien ammattitaito sekä tuki- ja erityisopetuksen saatavuus.
– Oppilaan kanssa vietettävä aika on tietysti vähäisempi, jos tuntimäärä on alempi, Willberg myöntää.
Juuri tätä seikka Kirsi Lindroos pitää ongelmana. Peruskoulun tehtäviin kun ei kuulu pelkkä oppiainetavoitteiden täyttäminen, vaan koulun tulisi auttaa lasta ja nuorta ihmisenä kasvamisessa ja sosiaalisten taitojen omaksumisessa.
– Takanamme on melkoinen kouluverkkomuutos ja yksiköiden sekä ryhmäkokojen kasvaminen. Kun ne yhdistetään tuntimäärien vähenemiseen, vaikutukset ja ongelmat kertautuvat, Lindroos arvioi.
Opetushallitus pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen kehittämis- ja tutkimustyötä lisäämällä.
Oppimisympäristöjen kehittämishankkeen avulla tutkitaan, miten koulun fyysistä, sosiaalista tai teknologista ympäristöä voitaisiin parantaa, ja myös nykyisten opetussuunnitelmien toteutuminen on parhaillaan selvitettävänä.
KERHOTUNTIEN katoamista kouluista on surtu yleisesti. Etelä-Karjalassa toiminta jatkuu, joskin aiempaa pienimuotoisempana.
– Tukioppilaskerho on ollut toiminnassa koko koulun historian ajan, Savitaipaleen Europaeuksen koulun rehtori Helena Kukkonen muistuttaa.
Ensi lukuvuonna kerhotoiminta saattaa laajeta myös Lappeenrannassa. Ikäluokkien pienetessä opetuksesta vapautuvia varoja suunnitellaan ohjattavaksi kerhotunteihin.
KAI SKYTTÄ
Kuvateksti
Lappeenrantalaisessa Kaukaan koulussa opiskeleva Alexandra Lindqvist pääsee ensi lukuvuonna ehkä nauttimaan aiempaa monipuolisemmasta kerhotoiminnasta.