PETTERI VÄRTÖ
PERUSKOULUN oppilaat ovat koulusta riippumatta tasavertaisessa asemassa sääntörikkomusten ojentamisessa Etelä-Karjalassa. Eroavuuksia syntyy pääasiassa koulujen erilaisten pedagogisten painotusten sekä opettajien henkilökohtaisten näkemysten vuoksi. Yhdessä sovitut koulukohtaiset järjestyssäännöt tekevät ojentamisesta yhdenmukaista.
Opettajan ikä ja kokemus vaikuttaa, miten hän suhtautuu sääntöjä rikkoneeseen oppilaaseen. Vanhemmat kokeneet opettajat pystyvät yllättävän hyvin sopeutumaan uusiin tilanteisiin, Roosa Soikkeli Imatran Kosken koulun 9B-luokalta sanoo. Hänen mukaansa säännöt ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta järkeviä ja helppoja noudattaa.
LAKI VELVOITTAA opetustoimea liittämään koulujen järjestyssäännöt opetussuunnitelman liitteeksi. Laki myös määrittelee käytettävät kurinpito- ja ojentamistoimenpiteet sekä niiden toimeenpanon menettelytavat.
Etelä-Karjalassa peruskoulut päättävät säännöistään itse kuntien opetustoimien linjausten mukaisesti. Koulujen välisistä eroista puhutaan.
Kurinpitotoimien perusteet arvioidaan, mutta ojentamisia ei valvota systemaattisesti. Ojentamisista ja niiden toimivuudesta keskustellaan rehtoreiden kanssa vuosittain, mutta koulujen välisiä vertailuja ei ole tehty. Koulut kirjaavat tiedot oppilaskohtaisesti, mutta tilastoitua tietoa niistä ei ole, Lappeenrannan kaupungin opetuspäällikkö Mari Routti kertoo.
KOULUT tiedottavat järjestyssäännöistä oppilaille ja näiden vanhemmille kirjallisesti, suullisesti ja sähköisesti. Kosken koulun 7B-luokan oppilas Toni Matikainen esimerkiksi sai säännöt käteensä lukuvuoden alussa. Sääntöjä kerrataan luokanvalvojan tunneilla sekä vanhempainilloissa, lisäksi ne ovat luettavissa koulujen ilmoitustauluilta ja internetsivuilta.
Jäin kiinni luvattomasta mopoilusta. Tiesin, että se oli kielletty. Siitä tuli muistutus, jälki-istunnolta olen toistaiseksi välttynyt, Jarkko Koponen Kosken koulun 8B-luokalta sanoo. Toni Matikaisen tavoin hän pitää sääntöjä sopivan tiukkoina, mutta toivoisi niiden olevan samat jokaisessa koulussa. Vertailu kavereiden kanssa on tuonut esille joitakin eroja.
KURINPITOTOIMET ovat harvinaisia Etelä-Karjalassa. Kirjallisia varoituksia ja määräaikaisia erottamisia on vuodessa yksikaksi.
Ojentamistoimien syistä selvästi yleisin on tupakointi, sitten tulevat jatkuva myöhästely, koulualueelta poistuminen, työrauhan häirintä ja nujakointi välitunnilla.
Tupakointiin koulussa puututaan muita rikkomuksia ankarammin.
Myöhästelystä joutuu jälki-istuntoon kolmenviiden kerran jälkeen opettajasta riippuen, tupakoinnista heti. 7-luokkalaisten kotiin otetaan ensimmäisellä kerralla yhteys, toisesta vanhemmat kutsutaan koululle. Siitä eteenpäin kiinnijäämisestä tulee puolitoista tuntia jälki-istuntoa, Lappeenrannan Kesämäenrinteen koulun rehtori Petri Huovila kertoo.
OPPILAIDEN rankaiseminen on puuttumista lieveilmiöihin, ei koulujen pedagoginen tavoite. Ojentamistoimet keskittyvät kouluissa tietyille samoille oppilaille, mutta jos jälki-istuntoja alkaa kertyä jatkuvasti, koulu muuttaa lähestymistapaa, Savitaipaleen Kirkonkylän koulun rehtori Helena Kukkonen sanoo.
Koti tulee mukaan ja vastuu siirtyy oppilaalle.
Jokaviikkoinen jälki-istunto ei ole tarkoitus. Koulun on ryhdyttävä kodin kanssa toimenpiteisiin, jotta oppilas alkaa ottaa vastuuta omasta käytöksestään. Työ on tasapainoilua rangaistuksen ja kannustuksen välillä, Kukkonen kertoo.
Hänen mukaansa rangaistusten määrä vaihtelee lukuvuosittain, joihinkin ikäluokkiin kasautuu enemmän levottomuutta.
YHTEISTYÖ kodin ja koulun välillä sujuu Etelä-Karjalassa pääsääntöisesti sopuisasti. Vanhemmat valittavat kurinpitotoimista, mutta harvemmin ojentamisista. Kodeissa on rehtoreiden mukaan yleisesti ymmärretty, että ne ovat koulun kanssa samalla puolella ja tavoittelevat samaa asiaa. Välillä tulee suoranaisia avunpyyntöjäkin.
Joskus lapselle ei saada rajoja kotona eikä koulussa. Vanhemmat saattavat kaivata neuvoja ja haluavat koulun puuttuvan enemmän. Ojentaminen auttaa käytöshäiriöissä, tupakointia sillä on vaikea kitkeä. Kiltit oppilaat oppivat tavallisesti yhdestä ojentamiskerrasta, Imatran Itä-Suomen koulun rehtori Leena Haapala sanoo.