ANSSI SILVENNOINEN
Etelä-Karjalan matkailu kaipaa lisää potkua. Suomi porskuttaa iloisessa noususuhdanteessa, josta matkailukin on saanut osansa. Nyt tuijotetaan kuitenkin tiukasti tulevaisuuteen.
Etelä-Karjalan Matkailu Oy:n toimitusjohtajan Peter Rehnbergin mukaan maakunnan matkailutoimijat ovat kääntäneet katseensa Venäjälle, tai oikeamminkin venäläiset ovat kääntäneet katseensa Etelä-Karjalaan.
Venäjältä on tulossa niin paljon matkailijoita kuin ehdimme tehdä töitä. Saisimme varmasti nykyistä enemmän matkailijoita, jos tarjontaa olisi enemmän.
Lappeenrannan hotelleissa oli heinäkuussa Suomen korkein käyttöaste. Se on signaali, joka on päällimmäisenä Rehnbergin mielessä.
Hotelli- ja perhemajoituksesta on suurin pula kesää silmällä pitäen. Tarvitsemme myös lisää korkeatasoisia mökkejä.
Yksi itäisen Suomen vahvoista matkailutoimijoista on BlueWhite Resorts, jonka toimitusjohtajalla Veikko Halosella on vuosikymmenien kokemus suomalaisesta matkailusta.
Halonen näkee koko järvi-Suomen uinuvana matkailujättiläisenä, jonka tulevaisuus voisi olla äärimmäisen kirkas.
Ulkomaalaiset kiinnostuvat, jos heille olisi markkinoitavana Euroopan suurin järvialue. Tästä muodostuu sellainen, kun otamme järvi-Suomen lisäksi mukaan myös Vienan Karjalan, Äänisen ja Laatokan. Sen kokoluokan matkailuvaltti myisi, Halonen sanoo.
Halosen mielestä matkailuyrittäjien pitäisi siirtää katse kansainvälisiin matkailijoihin.
Kotimaan matkailu on nollasummapeliä. Miljoonat aasialaiset vaihtavat lentokonetta Helsingissä. Minkälaiset mahdollisuudet matkailulle olisivatkaan, jos he oppisivat tuntemaan Suomesta muutakin kuin HelsinkiVantaan opaskyltin.
Järvi-Suomen markkinoinnissa on usein rinnastettu alueen mahdollisuudet Lapin vastaaviin. Halosen mukaan nykypäivän Järvi-Suomi on verrattavissa 80-luvun Lappiin.
Silloin Lapin kohteiden ovet suljettiin ruskan alkaessa ja avattiin uudestaan hiihtolomaviikolla. Kenellekään ei tullut mieleenkään, että joku voisi haluta tulla sinne pimeän kaamoksen aikana, Halonen sanoo.
Saimaan sinisiä vesiä ja vehreitä saaria on yritetty tuotteistaa lukuisin keinoin vuosikymmenten aikana.
Yritykset ovat aiemmin karahtaneet siihen, ettei aluetta ole osattu katsella riittävän laajasta, kansainvälisestä näkökulmasta.
Kovinkaan moni eurooppalainen ei ole kiinnostunut, jos myydään vain punaista mökkiä järven rannalla. Sekin tuote voi olla ihan hyvä, mutta maailman markkinoille liian pieni, Halonen toteaa.
RauhaTiuru on yksi ratkaiseva kohde Etelä-Karjalan matkailun tulevaisuuden kannalta. Tästä matkailun asiantuntijat ovat yhtä mieltä.
RauhaTiurun vetovoimaisuus tulee olemaan maakunnalle aivan ylivoimainen, jos ja kun se toteutuu suunnitellussa laajuudessaan, Rehnberg sanoo.
Alueen suunnitelmissa on väläytelty yli 7 000 majoituspaikan rakentamista.
Suurimmat investointisuunnitelmat on julkaissut Holiday Club Resorts Oy, jonka toimitusjohtaja Vesa Tengman muistuttaa kuitenkin realismin olevan ykkösasia suuria investointeja tehdessä.
Mikään paikka ei ole ainutkertainen. RauhaTiuru on hyvä ja vetävä paikka, mutta vastaavia on tarjolla muitakin. Sen rakennuttaminen matkailukeskukseksi vaatii paljon meiltä, alueen yrittäjiltä, kunnilta ja valtiolta.
Uskon rakentamisen alkamisen olevan paljon todennäköisempää kuin se, ettei rakenneta, Tengman sanoo.
BlueWhite Resorts on yksi monista matkailualan yrityksistä, jotka ovat osoittaneet kiinnostuksensa Joutsenmaan aluetta kohtaan. Toimitusjohtaja Halonen ylistää seutua.
Yksittäisenä kohteena se on tällä hetkellä Suomen mielenkiintoisin. Pitkästä aikaa tarjolla on täysin uudenlainen ja tuore matkailuyritys. Siellä on kaikki osaset kohdallaan. Oman lisänsä tuo Pietarin läheisyys.
Talouden noususuhdanne tarjoaa tilaisuuden rakentaa parempaa tulevaisuutta.
Jos kuokkaa ei saada nopeasti maahan, seuraavaa tilaisuutta saatetaan joutua odottamaan taas 15 vuotta. Suhdanne on nyt monessa suhteessa otollinen, Halonen sanoo.
Etelä-Karjalan Matkailussa visioidaan RauhaTiurun ja Imatran vapaa-ajankeskuksen muodostavan tulevaisuudessa huippuluokan matkailukeskittymän.
Toteutuessaan sen vetovoimaisuus tulee olemaan aivan ylivoimainen. Kun oravanpyörä lähtee pyörimään, se vaan suurenee. Niin se on käynyt Lapissa, Rehnberg kertoo.
Suurten keskusten lisäksi Etelä-Karjalaan on kaivattu suurta yleisöä kosiskelevaa massatapahtumaa. Rehnbergin mukaan tällaisen luominen on yhä ajankohtaista.
Suuri tapahtuma profiloisi maakuntaa entistä vahvemmin.
Rehnberg tähdentää heti perään, ettei kyseessä ole välttämättä uuden tapahtuman käynnistäminen. Jo olemassaolevien tapahtumien suurentaminen kävisi hyvin.
Meillä on ennestään hyvä ja laaja kirjo tapahtumia ympäri kesän.
Jotain uutta Rehnberg on visioinut. Keskustelujen yhtenä lempiaiheena on vilkkunut Lappeenrannan sataman talvikäyttö.
Joulun jälkeiselle ajalle olisi hyvä tehdä jotain houkuttelevaa. Sataman ympärille on suunniteltu perheitä houkuttelevaa talviaktiviteettiä, Rehnberg sanoo.
Matkailijat matkustavat sinne, mihin kulkureitit vievät. Etelä-Karjalan liikenneyhteydet ovat monilta osin parantumassa lähivuosina, kun Kuutostien perusparannus ja Pietarin-junaliikennettä varten kohennettava LahtiLuumäki-junarata valmistuvat.
Rehnberg muistuttaa infrastruktuurin olevan jatkuvasti perustavaa laatua oleva kysymys matkailulle.
Uudistukset lähentävät isoja kaupunkialueita Etelä-Karjalaan.
Säännöllinen reittilentoliikenne Lappeenrannan ja Helsingin välillä päättyi hiljattain. Liikenne jatkuu tilauslennoilla.
Lentoliikenne on sentään olemassa, mutta seitsenpaikkainen ratkaisu ei ole tyydyttävä, Rehnberg sanoo.
Toimitusjohtaja Vesa Tengman kertoo omaksi periaatteekseen sen, että uudet matkailuinvestointeja pitää tehdä sinne, missä liikenneyhteydet toimivat.
Turisti- ja matkailuvirtojen pitää olla olemassa ennen investointeja. En usko siihen, että ensin rakennetaan jotain suurta, joka sitten vetäisi massat paikalle.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Matkailijat haluavat lillua Saimaan aalloilla. Siispä matkailuyrittäjät haluavat uudistuksia myös Saimaan laivaliikenteeseen.