ANSSI KEMPPINEN
Lappeenranta, Imatra, Joutseno, Savitaipale, Lemi, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala yhdistävät kirjastojärjestelmänsä. Kirjastoille tulee siten yhteinen lainaaja- ja aineistorekisteri.
Käytännössä kuntakirjastot siirtyvät käyttämään Lappeenrannan kirjastojärjestelmää.
Lappeenrannan maakuntakirjaston kutsuun vastasivat kielteisesti Luumäki ja Ylämaa. Suomenniemi tekee kirjastoyhteistyötä Mikkelin kanssa.
Kirjastojen asiakkaat saavat suunnitelmien mukaan yhteisen kirjastokortin, joka toimii yllä mainituissa kunnankirjastoissa.
Parikkalan pääkirjaston asiakkaista yhteinen kirjastokortti kuulostaa hienolta.
– Myönteinen asia. Voisin kyllä käyttää muuallakin kuin täällä, toteaa Jorma Naukkarinen.
Anssi Lepistö saattaisi käyttää korttia vaikka Rautjärvellä. Häntä kiinnosti musiikin lainaus myös muista kirjastoista.
– Se olisi hyvä, jos kirjoja ja levyjä saisi sitten palauttaa mihin kirjastoon tahansa, sanoo Lepistö.
Imatralla maakunnallista kirjastoyhteistyötä on haikailtu pitkään. Kirjastojohtaja pitää yhteistyötä todella positiivisena juttuna.
– Ilman muuta lähdettiin mukaan, sanoo Imatran kulttuuri- ja kirjastojohtaja Marja Huuhtanen.
Imatran valintaa helpotti Priima-kirjaston yhteistyön rakoileminen. Priima-kirjastoihin ovat kuuluneet Imatra, Joutseno, Ruokolahti, Rautjärvi ja Puumala.
– Priima tuli tiensä päähän, kun Puumala sanoutui siitä irti ja Joutseno suuntaa Lappeenrantaan päin, toteaa Huuhtanen.
Asiakkaille uusi maakunnallinen järjestelmä tuo käytettäväksi entistä isommat kirjastokokoelmat.
– Samalla kirjastojen yhteistyö tehostuu ja helpottuu.
Säästöä syntyy yhteishankintojen kautta, kuljetuksissa ja aineistojen luetteloinnissa.
Luumäellä maakunnallista kirjastojärjestelmä ei nähty juuri nyt tarpeellisena. Luumäen kirjasto siirtyi vasta puolitoista vuotta sitten uuteen kirjastojärjestelmään. Järjestelmä on sama, mitä Lappeenrantakin nyt käyttää.
– Kaikki toimii nyt niin hyvin, ettei tätä haluaisi muuttaa, sanoo Luumäen vt. kirjastotoimenjohtaja Marja-Terttu Gertsch.
– Me voimme jo nyt saada helposti aineistotietoa muista kirjastoista, ja kaukolainauksella kirjan saa vaikka ulkomailta.
Maakunnallista kirjastojärjestelmää ei kuitenkaan pidetä huonona ideana Luumäelläkään.
– Emme karsasta maakunnallista yhteistyötä. Voimme vaikka tulevaisuudessa yhteiseen kirjastojärjestelmään liittyäkin, sanoo Gertsch.
Yhdeksän kunnan yhteistä kirjastojärjestelmää valmistellaan ensi vuonna. Vuoden 2009 alussa yhteistyö voisi alkaa. Kirjastot hakevat liittymiskuluihin valtionavustusta.
Avustusta haetaan myös aineiston kuljetuskokeiluun kirjastojen välillä.
ANSSI KEMPPINEN
Kuvateksti
Anssi Lepistön mielestä yhteinen kirjastokortti kuulostaa hyvältä. Vierellä Parikkalan kirjaston kirjastovirkailija Katri Terävä.