URPO LAANINEN
LAPPEENRANTA-sopimus on entistä tiiviimpi ja selkeämpi. Päälinjat ovat kuitenkin entisenlaiset.
Kaupunki ja henkilöstöjärjestöt ovat vuoden aikana neuvotelleet uudesta sopimuksesta, ja sisällöstä on saatu yksimielisyys.
Entinen sopimus on ollut voimassa vuodesta 2000. Ensimmäinen Lappeenranta-sopimus tuli voimaan 1989.
Se oli silloin henkilöstöjohtaja Päivi Savilammen mukaan kunta-alan pilottisopimus, jonka pohjalta laadittiin valtakunnallinen yleissopimus yhteistoimintamenettelystä.
Savilampi kehuu hyvää henkeä kaupungin ja järjestöjen välillä.
Sopimus tulee voimaan vuoden 2008 alussa, kun myös valtuusto on sen vahvistanut. Kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen maanantaina.
– Perusfilosofia on, että sopimalla pääsee pidemmälle kuin määräämällä. Ei tässä sopimuksessa sinänsä uutta ja poikkeavaa ole.
Sopimuksen alkutekstissä todetaan, että Lappeenranta-sopimuksen tavoitteena on kehittää Lappeenrannan kaupunkia palveluorganisaationa sekä varmistaa yhteistoiminnalla henkilöstön palvelussuhdeturva erilaisissa muutostilanteissa.
Savilammen mukaan aikaisemmissakaan Lappeenranta-sopimuksissa ei ole suoraan sanottu, että kaupunki ei irtisano tai lomauta väkeään. Sen sijaan asia on todettu aina talousarvion henkilöstöpoliittisessa osassa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n pääluottamusmiehet Martta Hirvikallio ja Ilpo Hulkkonen ovat tyytyväisiä Lappeenranta-sopimuksen päivitykseen.
Henkilöstöjärjestöt ovat saaneet puumerkkinsä uuteen sopimukseen. Keskustelukulttuurin toivotaan olevan jatkossa entistäkin parempaa ja avoimempaa.
Hirvikallion mukaan myös syntymäpäivät ja henkilöstön muistamiset on saatu mukaan asiaankuuluvalla tavalla, ja ne koskevat kaikkia hallintokuntia.
Hulkkonen pitää ihan hyvänä, että kaupunki on luvannut joka vuosi budjetin henkilöstöpoliittisessa osassa maksaa lomarahat sekä olla irtisanomatta ja lomauttamatta.
– Mielelläni tietysti haluaisin, että ne olisi kirjattu myös Lappeenranta-sopimukseen, mutta se on tänä päivänä aika mahdotonta saada.
Kaupungin ja JHL:n lisäksi allekirjoittajia ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestö KTN, Super ja Tehy.
Suostumuksensa ovat antaneet myös kaupunginorkesterin muusikot ja teatterin näyttelijäyhdistys.