Imatran hyvin rasvattu koneisto tarvitsee nyt nopeita päätöksiä

Jaana Utti perää poliitikoilta yhtenäisiä linjauksia. Kehitysjohtaja jättää kaupunkiin viritetyn virkamiehistön.

PETTERI VÄRTÖ

IMATRA. Kone on hyväkuntoinen, tehokas ja virtaviivainen. Koneen ongelma on, etteivät sitä kuljettavat tiedä, mihin suuntaan sillä pitää karauttaa. Niinpä kone on tyhjäkäynnillä, jolloin maailma myllertää vauhdilla ohi.

Vertaukset ovat kirjoittajan, ajatukset taas Imatran kaupungin kehitysjohtajan Jaana Utin. Hänen mukaansa Imatra on keskellä ennätyksellisiä muutoksia, mutta yhtenäinen päätös niihin reagoinnista puuttuu.

– Poliitikkojen on nopeasti päätettävä, miten Imatra suhtautuu venäläisiin ja Pietarin läheisyyteen, ja miten elinkeinorakenteen sekä väestökehityksen valtaisat muutokset käännetään menestykseksi, Utti sanoo.

Tunnuslukuja päätösten tarpeellisuudesta tulee viikoittain. Viimeksi kerrottiin, että Imatran kaupungin uusista tonteista 40 prosenttia on luovutettu venäläisille vuonna 2007. Viime vuonna prosentti oli kymmenen.

KEHITYSJOHTAJA lopettaa virassaan 31. joulukuuta, mutta ei ole jättämässä uppoavaa laivaa – vaan ajopuun. Jaana Utin mukaan kaupungin virkamieskoneisto on osaavaa, mutta kaipaa selkeitä linjauksia.

– Muutokset tapahtuvat maailmaennätysvauhdilla. Päätöksiä ei voi tehdä vaalien jälkeen, vaan poliittista johtajuutta tarvitaan nyt. Vääräkin suunta on linjattomuutta parempi, sillä sitä voidaan tarvittaessa korjata.

Utin mielestä Imatralla pitäisi ajelehtia virran vietävänä vain Vuoksessa. Valtuustosalissa tarvitaan rivakoita uimaliikkeitä ripeästi, sillä mahdollisuudet menestyä ovat hyvät, kiitos sijainnin ja virkamieskoneiston.

KAUPUNGIN virkamieskoneistoa on rukattu viimeksi vuonna 2004. Palvelurakennemuutos tehtiin Jaana Utin mukaan hyvin. Tehokkuus on todettu monilla mittareilla kansallisesti huipuksi, mutta sitä ei haluta nähdä.

Kevään aikana Imatra rukkaa toimialojaan taas kerran. Syynä on nykyaikaiseen organisaatioon kuuluva jatkuva reagointi ulkoa tuleviin muutoksiin, eivät sisäiset ongelmat, Utti sanoo. Tässä hän on omimmillaan.

JAANA UTTI on johtajuuden asiantuntija. Sitä Utti on kehittänyt Imatran kaupungissa ja sitä hän lähtee kehittämään uudessa tehtävässään, mutta isommassa mittakaavassa ja koko kuntakentällä. Viivytään vielä Imatralla.

Utti aloitti kaupungin henkilöstöjohtajana 1. tammikuuta 2000. Mielenkiinnon vuoksi. Tieto-Enatorin diplomi-insinööri halusi nähdä, toimiiko julkinen organisaatio samalla tavalla kuin yritysmaailma muutosten keskellä.

– Kukaan ei ole tätä aiemmin kysynyt, mutta vastaus on: kyllä toimii. Kunnissa on jo olemassa kaikki se osaaminen, mitä kuntatalouksien pelastamiseksi tarvitaan, kunhan se houkutellaan lokeroista esiin, Utti uskoo.

Hänen mukaansa Mansikkalan virastotalolla on viihtynyt hyvin, yhtään kurjaa työpäivää kahdeksan vuoden työurasta julkisella sektorilla ei tule mieleen. Helppoa homma ei aina ole, osoitti raskas vuosi resurssijohtajana.

– Sinä aikana kaupungin palvelurakenne sovitettiin käytössä oleviin resursseihin. Aina niiden asioiden valmistelu ei ollut kivaa, mutta lopputulos on hyvä, Utti uskaltaa arvioida. Vuoden alusta samaa katsellaan ulkoa.

ASPECTUM PUBLIC on helsinkiläinen, vastikään perustettu konsulttiyritys. Sen alana on palvelurakennemuutos ja johtamisen kehittäminen sekä asiakkuusajattelu julkisella sektorilla. Toiminta käynnistyy vuodenvaihteessa.

Yrityksen omistavat Aspectum Finland ja Fennia Consulting, jossa ovat mukana muun muassa europarlamentin jäsen Lasse Lehtinen ja entinen Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen. Jaana Utti aloittaa yrityksen toimitusjohtajana.

– Minua kysyttiin työhön ja tehtävä tuntui omalta jutulta. Oma kunta-alalta hankittu kokemus kytkeytyy hyvin sen toimenkuvaan. En ajatellut olevani julkisella puolella näin pitkään, mutta nyt piipahdus on tehty, kesällä 50 vuotta täyttävä Utti kertoo.

Uusi työpaikka pidentää työmatkaa. Lappeenrannan Kanavansuulla 20 vuotta asunut Utti ei aio muuttaa Etelä-Karjalasta. Työaikana hän voi enää vain haikailla Vuokselle. Tulevasta Kaisaniemen konttorista näkyvä kulkuväylä on tehty raudasta.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö