ANNE KOTIHARJU
Keskussairaalassa voi joutua käytävä- tai aulapaikalle. Johtajaylilääkärin Markku Härmän mukaan käytävillä on pahimmillaan 20-30 potilasta. Paloviranomaiset antoivat sairaanhoitopiirille vakavan varoituksen poistumisteiden lisääntyneen tukkimisen takia. Jos lainvastaiseen tilanteeseen ei tule korjausta, seuraavaksi voi asettaa uhkasakon tai teettämisuhkan.
– Tilanne helpottuu vasta vuoden 2009 alusta, jolloin Nova-yksikkö valmistuu. Yksikköön voi sijoittaa niitä sairaalaan tulevia tai sieltä kotiutukseen jonottavia potilaita, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoitoa, selvittää Härmä.
Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Partanen kertoo, että sairaalassa on päivittäin keskimäärin kuusi jatkohoitoa kuntiin odottavaa potilasta. Kunnille kalliiksi tulevat sakkopäivät ovat taas kasvussa. Lokakuun loppuun mennessä odotuspäiviä oli kertynyt 1 800.
Härmän mukaan kuormitus on lisääntynyt pikkuhiljaa.
– Tilannetta on kiristänyt muun muassa Imatran perusterveydenhuollon huono vuosi. Pitkäaikaispaikkoja on poistunut eikä uusia ole saatu vielä tilalle. Lisäksi lääkäripula perusterveyshuollossa ohjaa tarpeettomaan erikoissairaanhoidon käyttöön. Moni ongelma olisi voitu hoitaa kunnassa, jos olisi ollut riittävästi lääkäreitä ja vastaanottoaikoja. Kun ei ole, se paine kohdistuu tänne.
– Pitäisi katsoa kriittisesti sitä, miten herkästi erikoissairaanhoitoon lähetetään potilaita. Toinen asia on, miten saada nämä potilaat täältä ulos. Sakkopäivistä aletaan puhua vasta kolmantena jatkohoitoon jonotuspäivää, vaikka ne kaksi ensimmäistäkin kuormittavat turhaan.
VIIME VUONNA sairaalan kuormitus olisi edellyttänyt yhden 40-paikkainen osaston lisää.
– 70-80 prosenttia konservatiivisen alan potilaista tulee päivystyksestä. Joillakin osastoillamme keskimääräinen kuormitus on yli 100 prosenttia, kun käytäväpaikoilta vältyttäisiin 85-90 prosentilla.
Yksi perussyy ahtauteen on se, että erikoissairaanhoidon sairaansijoja on Etelä-Karjalassa hyvin vähän.
– Meillä on sisätautipaikkoja 3,5 kappaletta 10 000 asukasta kohti, kun muissa sairaanhoitopiireissä on seitsemän-kahdeksan paikkaa.
Hallintoylihoitaja Taru Juvakka sanoo, että ajoittain norovirusepidemia ja vastaava nostaa kuormitusta. Ylikuormituksessa järjestelyvara on kapea.
– Potilaita sijoitetaan yli tulosyksikkörajojenkin sinne, minne mahtuu. Lisäksi yritetään hoitaa kotiutuksia niin, että paikkoja olisi vapaana.
HOITOAJAT ovat lyhentyneet keskimäärin alle viiden vuorokauden pituisiksi. Se lisää trafiikkia.
– Potilasvaihtuvuusliikennettä on ihan valtavasti. Sen säätely on yksi keskeinen keino.
– Niin kauan kuin potilaita tulee päivystysaikaan ikään kuin varmuuden vuoksi osastoille, tämä probleema pysyy.
Jouko Partanen mainitsee vielä yhdeksi syyksi sen, että sairaala tekee entistä enemmän itse.
– On kotoutettu hoitoja Husista ja muualtakin, kun oma lääkäritilanne on parempi.
Partanen toteaa, että ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin vain odotella Nova-yksikköä.
– Emme mekään taikureita ole. Tämä väli on vain kitkuteltava.
Riskienhallinapäällikkö Juha Turunen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta sanoo, että vastuun tilanteessa kantaa keskussairaala.
– Pelastuslain mukaan poistumisteillä ei saa säilyttää mitään. Viime tarkastuksessa huomasimme, että käytäväpaikkaongelma oli palannut. Ratkaisuksi meille ilmoitettu Nova-yksikkö ei auta tähän akuuttiin tilanteeseen. Jos tyydyttävää ratkaisukeinoa ei esitetä, pitää ottaa käyttöön uhkasakko. Eihän se sakko vie yhtään sänkyä pois, vaan ihmiset vievät. Periaatteessa voi ymmärtää, ettei potilaita voi lumihankeen jättää, mutta onhan käytävähoito inhimillisestikin outoa.