ANSSI SILVENNOINEN
JOUTSENO. Joutseno-talon portailla syttyi kaksi hautakynttilää vain minuutteja kaupunginvaltuuston kuntaliitospäätöksen jälkeen.
Joutsenon ja Lappeenrannan yhdistymisestä kummunnut hautajaistunnelma ei kantanut tien toisella puolella olevaan baariin, vaikka tieto valtuuston päätöksestä kiirikin nopeasti asiakkaille.
33-vuotissyntymäpäiväänsä viettänyt syntyperäinen joutsenolainen Kari Holsti hymähti kuullessaan Joutseno-talon kivirappusilla palavista hautakynttilöistä.
Ne ovat aika yliammuttuja. Ei Joutseno mihinkään kuollut.
Holsti kertoi keskustelleensa veljensä ja työkaverinsa kanssa Joutsenossa järjestetyn neuvoa antaneen kansanäänestyksen merkityksestä.
Onko kansanäänestyksellä mitään virkaa, jos sen tulosta ei kunnioiteta? Itse tosin ajattelin jo äänestyksen aikaan, että lopullinen päätös on nuijittu pöytään aikoja sitten.
Liitoksen onnistuminen riippuu siitä, mitä palveluille tapahtuu tästä eteenpäin, Holsti totesi.
Joutsenon kehitystä yli 79 vuotta seurannut Antti Ahtiainen kertoi vuorostaan olevansa liitospäätöksestä pahoilla mielin.
Ahtiaisen mielestä Joutseno olisi pärjännyt omillaan.
Esimerkiksi terveydenhuolto on hoidettu meillä erittäin hyvin. Täällä on kolme suurta teollisuuslaitosta ja hienot liikenneyhteydet. Tätä parempia mahdollisuuksia ei monella kunnalla ole.
Ahtiaisen mielestä Etelä-Karjalaan olisi ollut järkevintä muodostaa kaksi voimakaupunkia siten, että raja olisi kulkenut keskeltä Joutsenoa.
Nyt kokonaisuudessaan Lappeenrantaan liittyvälle Joutsenolle Ahtiainen ei povaa ruusuista tulevaisuutta.
Mitenkäs se luutnantti Koskela sanoi: miten häviäjälle yleensä käy? Turpiinhan siinä tulee.
Kuntaliitospäätös ei rikkonut Joutsenon kirjaston auvoista tunnelmaa.
Joutsenossa koko ikänsä, 16 ja puoli vuotta, asunut Johanna Ahokas vietti alkuiltaa kaverinsa kanssa kirjahyllyjen seassa.
Kansan ääntä olisi pitänyt kuunnella enemmän. Liitoksessa on varmasti sekä hyviä että huonoja puolia. Kirjasto ainakin säilyy.
Ahokkaan seurana kirjastossa ollut Irmeli Kyllönen kertoi, ettei kuntaliitos ole noussut puheenaiheeksi kavereiden kanssa.
Opettajat ovat kyllä puhuneet siitä, mutta vain vähän. Meidän opettajamme kertoi vastaavansa jatkossakin asuvansa Joutsenossa, jos joku sitä kysyy.
Kymmenisen vuotta sitten joutsenolaistunut Leena Komppa piti kuntaliitospäätöstä oikeana.
Joutseno olisi joutunut suuriin vaikeuksiin ilman kuntaliitosta, kun terveyspiiri kaatui.
Kansanäänestyksen jälkeen mediassa yleistettiin, että joutsenolaiset ovat kuntaliitosta vastaan. Liitoksen vastustajien ääni on ollut niin voimakas, että se nostettiin kaikkien mielipiteeksi, Komppa sanoi.
Ruokaostoksilla ollut Heta Julkunen oli Kompan kanssa samaa mieltä.
Positiivisesti suhtautuvia oli varmasti enemmän kuin mitä kansanäänestystulos kertoi. Ehkä he ajattelivat, että liitos syntyy joka tapauksessa. Ainakin itsestäni kansanäänestys tuntui turhalta.
Julkusen mielestä Joutsenon valtuusto päätyi ainoaan mahdolliseen vaihtoehtoon.
Liitos syntyi järkisyistä.
Postipakettia etsinyt Kerttu Myllärinen kertoi seuranneensa kuntaliitoskeskustelua hyvin tiiviisti.
Olen kuunnellut radiota koko päivän. Toivottavasti liitos on hyväksi. Ei Joutseno ja sen juuret häviä mihinkään.
Anneli Myllärisen mielestä yhteiskunnan muutokset johtavat siihen, että kuntien on mentävä kohti nykyistä suurempia kokonaisuuksia.
Tässä ympärillä on monta kuntaa, joiden on mietittävä tulevaisuuttaan.
Johanna Kannasmaa
Kuvatekstit
30-luvulta asti Joutsenon kehitystä seurannut Antti Ahtiainen (oik.) oli Ranun (vas.) kanssa yhtä mieltä siitä, että Joutseno olisi pärjännyt jatkossakin omillaan.
Leena Kompan mielestä joutsenolaiset suhtautuvat kuntaliitokseen suopeammin kuin median välityksellä on voinut päätellä.
Hautakynttilöiden liekit lepattivat Joutseno-talon kiviportailla pimeässä illassa.
Kerttu Myllärinen toivoo kuntaliitoksen koituvan Joutsenon eduksi.