TIINA MANSIKKA
MATTI VEIJALAINEN
IMATRAN kylpylässä vuodenvaihteen tienoo on perinteisen vilkas.
Lähiviikkojen käyttöaste keikkuu käytännössä satasessa. Perinteeseen kuuluu, että Suomen joulun jälkeinen aika täyttää talon venäläisvierailla. Johanna Kopperoinen kylpylän myyntipalvelusta kertoo, että joulukuun 29. ja tammikuun 8. päivän väliltä koko majoituskapasiteetti on myyty venäläisasiakkaille.
– Oheispalvelut ovat silloinkin kaikkien käytettävissä, mutta altaille jonottamiseen kannattaa varautua, Kopperoinen sanoo.
IMATRALAISET Anna Iivari ja Sini Luukkonen eivät keskiviikkona menneet kylpylään pulikoimaan, vaan tällä kertaa syömään. Tuttuja heille ovat myös altaat. Iivari ja Luukkonen kertovat onnekseen osuneensa kylpemään aina sellaiseen aikaan, että jonottaa ei ole paljoa tarvinnut.
Tiedot ruuhkista eivät ole kuitenkaan Iivarille ja Luukkoselle uutisia. Heidän puolestaan Etelä-Karjalaan mahtuu uusia viihdekylpyläpalveluja, jos kysyntää täyttäviä kiinnostuneita rakentajia löytyy.
– Myös kasvava kilpailu on aina hyvä asia, Iivari ja Luukkonen sanovat.
Ei Imatran naisilla ole mitään venäläisvieraitakaan vastaan. Iivari ja Luukkonen kokevat mahtuneensa vielä hyvin sekaan niin kylpylässä kuin kaupungillakin.
– Kylpylät ja venäläiset tuovat maakuntaan rahaa sekä tarpeellisia uusia työpaikkoja.
VETISTEN vapaa-aikapalvelujen kysynnän kasvua Iivari ja Luukkonen eivät epäile. He ovat huomanneet Imatralla myös uimahallin olevan entistä täydemmän.
– Ilmiö on ollut ihan selvä. Kertoo se jotain, vaikka asiakkaat ja tarpeet luultavasti ovat aika erilaisia kuin kylpylässä.
Kylpyläpalveluiden kysyntään jaksaa uskoa myös Lappeenrannan kaupungin tekninen johtaja Ensio Koikkalainen, joka ehdotti Lappeenrantaan viihdekylpylää viimeksi sunnuntain Etelä-Saimaassa kommentoidessaan Saimaan kanavan matkailupuistosuunnitelmaa.
Ajatus viihdekylpylästä on hänen mukaansa pulpahdellut pintaan aika ajoin, mutta hautautunut aina jonnekin. Koikkalaisen mielestä jo kaupungin oma asukaspohja on riittävä oikein mitoitetulle viihdekylpylälle.
– Lisäksi aina, kun kartoitetaan venäläisten ostosmatkailijoiden toiveita, esiin nousee ykkösenä tai kakkosena halukkuus käyttää kylpyläpalveluita, Koikkalainen huomauttaa.
Koska kaupunki ei aio kylpylään investoida, on pallo heitetty liike-elämälle.
– Virkamieskunnasta ilmeisesti aika moni asennoituu siten, että jos kylpylälle jostain yrittäjä tai sijoittaja löytyy, vasta sitten sille ryhdytään etsimään tonttia. Sijoituspaikan suhteenhan meillä on vaihtoehtoja olemassa, Koikkalainen sanoo.
Myös Restel Oy tutkii mahdollisuuksia kehittää pyörittämäänsä Rantasipi Imatran Valtionhotellia kylpylätoiminnoilla.
Yhtiön toimitusjohtaja Ralf Sandström ei ota kantaa, hahmotellaanko Valtionhotellista kylpylähotellia vai onko kyse pienimuotoisemmasta hankkeesta.
– Mitään suunnitelmia ja päätöksiä ei ole siinä vaiheessa, että niistä olisi aihetta informoida. Meillä on suuri joukko projekteja, joita tutkitaan. Tämä on yksi niiden joukossa, Sandström toppuuttelee.
Kävi Valtionhotellin hankkeen kanssa miten hyvänsä, saataneen Etelä-Karjalaan joka tapauksessa uusi kylpylähotelli, kun Holiday Club Resorts Oy investoi Joutsenon Rauhaan.
Lappeenrannan kylpylän johtaja-ylilääkäri Heikki Roilas tohtii epäillä, riittääkö asiakkaita enää Lappeenrantaan ideoituun viihdekylpylään, kun maakunnasta on jo nyt muodostumassa kylpyläkeskittymä vailla vertaa.
– Mutta jos markkinoita ja maksajia löytyy, kyllähän tänne kylpylöitä sopii, hän katsoo.
Kilpailua Roilas ei pelkää. Hän uskoo, että Lappeenrannan kylpylä pärjää hyvinvointi- ja terveyskonseptillaan tulevaisuudessakin.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Venäläiset Vladislav ja isänsä Andrei Kovaljov viettivät keskiviikkona aikaa Imatran kylpylän Taikametsän altailla.