LEENA SALLINEN
MINNA MUURONEN
Kaakkois-Suomen korkeakouluopetusta yritetään sovittaa pienevien ikäluokkien ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaiseksi. Selvitysmies Markku Linna esittää malliksi ammattikorkeakoulujen (AMK) yhteistä hallintoa, josta vastaisi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluosakeyhtiö.
Se ylläpitäisi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulua ja kanavoisi niille valtion rahoituksen. Se myös päättäisi työnjaosta ammattikorkeakoulujen kesken.
Nykyisin kaikilla kolmella AMK:lla on tietotekniikan, liiketalouden, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmat. Esityksen mukaan niiden päällekkäisyyksiä pitää karsia.
– Se tarkoittaa sitä, että useassa paikassa olevaa toimialaa keskitetään yhteen vahvaan yksikköön. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysala voisi olla tällainen yksikkö. Alalle tarvitaan koulutusta ja uusia työntekijöitä. Sen sijaan muun muassa tekniikassa ja metsäalalla on vähentämisen tarvetta, Linna sanoo.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on rehtori Anneli Pirttilän mukaan jo omilla ehdoillaan karsinut ja koonnut koulutusohjelmiaan.
– On poistettu kaupunkien välisiä päällekkäisyyksiä, koottu tietotekniikka Lappeenrantaan ja siirretty matkailu ja kulttuuri Imatralle, ja Imatralta on lakkautettu sähkötekniikka ja tuotantotalous. On myös lakkautettu logistiikka, johon Kymenlaakso on keskittynyt. Jäljelle jäävät ohjelmat pärjäävät aika hyvin.
Pirttilän mukaan Linnan esitys voi tuoda lisäkarsintaa Etelä-Karjalaan.
– Tekniikan ja sosiaali- ja terveysalan päällekkäisyyksistä joudutaan vielä keskustelemaan. Meidän etu on kuitenkin se, että monilla keskeisillä tunnusluvuilla pärjätään aika hyvin.
Linnan esityksen mukaan AMK:t säilyisivät erillisinä oppilaitoksina, mitä Pirttilä pitää hyvänä.
– Ne ovat maantieteellisesti niin hajallaan, että toiminnallisen tehokkuuden saaminen yhteenpanosta on kyseenalaista.
Kullakin AMK:lla olisi esityksen mukaan ylläpitäjänä myös oma osakeyhtiö. Kymenlaakson AMK:lla se on jo vanhastaan. Kuntayhtymien omistuksessa olevien Etelä-Karjalan ja Mikkelin AMK:n ylläpitäjäksi osakeyhtiö pitäisi esityksen mukaan perustaa tämän vuoden aikana.
Etelä-Karjalan AMK:n osakeyhtiön perustaminen on Pirttilän mukaan jo pitkällä. Se oli esillä myös vuosi sitten tehdyssä esityksessä Etelä-Karjalan AMK:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) yhteistyön tiivistämisestä. Siinäkin oli tavoitteena yhteinen ylläpitäjä.
Vuoden takaiseen esitykseen ei ole tullut opetusministeriöltä vastausta, ja Pirttilä katsoo, että Linnan esitys astuu nyt sen edelle. Pirttilän tulkinnan mukaan Linna tarjoaa konserniyhteistyötä.
– Omistajan ääntä käyttäisi yhteinen osakeyhtiö, ja ammattikorkeakoulujen omat osakeyhtiöt jäisivät tytäryhtiöiksi.
Pirttilän mukaan osakeyhtiö on kuntayhtymiä joustavampi malli asioiden järjestämiseen. Koulutuskuntayhtymä jäisi kuitenkin Etelä-Karjalassakin AMK:n taustayhteisöksi osakkeenomistajana.
Kuntayhtymän hallitus ottanee kantaa Linnan esitykseen alkuvuodesta.
Myös LTY olisi esityksen mukaan mukana yhteistyössä.
Selvitysmies Markku Linna esittää, että ensimmäisessä vaiheessa AMK:t ja LTY tekisivät yhteistyösopimuksen ja nimeäisivät yhteisen johtoryhmän.
Toisessa vaiheessa perustettaisiin yhteisen ylläpitäjäosakeyhtiö. LTY tulisi sen osakkeenomistajaksi. Esityksen mukaan AMK:t saisivat vastaavasti oikeuden osallistua yliopiston hallintoon.
– Se antaisi mahdollisuuden kehittää Kaakkois-Suomen korkeakouluja yhtenä kokonaisuutena, Linnan raportissa todetaan.
MINNA MUURONEN
Kuvateksti
Markku Linna (vasemmalla) luovutti Kaakkois-Suomen korkeakouluyhteistyöstä tekemänsä selvityksen torstaina Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtorille Ragnar Lundqvistille ja hallitukselle.
Kaakkois-Suomen korkeakoulut
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu
Noin 2 900 opiskelijaa
Henkilökuntaa 290, joista opettajia 200
Toimintaa Lappeenrannassa ja Imatralla
Yläpitäjä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, jonka jäseniä alueen kunnat ovat. Koulutuskuntayhtymä hallinnoi myös Etelä-Karjalan ammattiopistoa ja Etelä-Karjalan aikuisopistoa.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Noin 4 600 opiskelijaa
420 työntekijää, joista puolet opettajia.
Toimintaa Kotkassa, Kouvolassa ja Kuusankoskella
Ylläpitäjä osakeyhtiö, josta Kotkan kaupunki omistaa 51 prosenttia ja Pohjois-Kymenlaakson kuntayhtymä 49 prosenttia
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Noin 4 300 opiskelijaa
414 työntekijää, joista päätoimisia opettajia 170
Toimintaa Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa
Ylläpitäjä Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä, jonka jäseniä ovat Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Tekniikan ja kauppatieteiden opetusta ja tutkimusta
Opiskelijoita noin 5 500
990 työntekijää, joista opettajia 25 prosenttia, tutkijoita 41 prosenttia ja muuta henkilöstöä 34 prosenttia.
Ylläpitäjä opetusministeriö.