Ei tullut käsityömuseota, tuli Galleria Laura

Tasihinin talossa avautui Laura Korpikaivo-Tammisen käsityömuseon muistonäyttely. Pääosan vuodesta Galleria Laura on Taito Etelä-Karjalan käytössä.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Tasihinin talon Galleria Lauran avausnäyttely kunnioittaa Laura Korpikaivo-Tammisen käsityömuseon muistoa. Uutta käsityömuseota ei Kimpisessä viitisen vuotta sitten suljetun tilalle saatu. Etelä-Karjalan museo toteuttaa sen sijaan kotiteollisuusneuvoksen mukaan nimetyssä galleriassa vuosittain yhden näyttelyn. 10 kuukautta vuodesta näyttelytila on Taito Etelä-Karjalan käytössä.

– Vaikka käsityömuseo jää museona historiaan, sen kokoelmat ovat edelleen olemassa, ja niitä pyritään esittelemään mahdollisuuksien mukaan tulevissa näyttelyissä, selvittää amanuenssi Mariina Kellokumpu Etelä-Karjalan museosta.

Tuleviin teemanäyttelyihin lainataan esineitä myös muualta.

Galleria Lauran avajaisnäyttely esittelee käsitöitä vuosisadan ajalta käsityömuseon kokoelmista. Kymmenesosa näyttelyn töistä on Korpikaivo-Tammisen suunnittelemia tai valmistamia.

KORPIKAIVO-TAMMINEN ja hänen elämäntyönsä on nykytekniikan avulla ympäri vuoden läsnä Galleria Laurassa. Kosketusnäytöllä on ohjelma käsityömuseon historiasta ja kotitalousneuvoksesta. Ohjelmassa on historiikki ja runsaasti kuvia.

Käsityömuseon kävijämäärä jäi parhaimmillaankin marginaaliseksi. Kaupunki lupasi järjestää korvaavan näyttelytilan Linnoitukseen. Hanke kuihtui rahan puutteeseen.

Esineiden iän mukaan järjestetyssä näyttelyssä vanhimmat työt ovat 1800-luvulta, kuten helmikirjailtu piippuhyllyn koriste. Kellokumpu huomauttaa käsityön arvon tulevan myös tarinasta. Näytteillä on esimerkiksi Kimpisessä laiduntaneiden lampaiden villasta kahteen kertaan, ensin pienempi sitten isompi, neulottu villatakki. Tumpeloiden lohduksi näyttelystä löytyy myös kesken jäänyt kirjontatyö.

KÄSITYÖT heijastelevat aikaa.

– Vanhemmissa käsitöissä on käytetty hirveän ohuita lankoja, ja käsityöt ovat olleet erittäin työläitä tehdä. Uudet ovat krouvimpia, vaikka osin on myös palattu vanhaan.

– Jotkut entiset hyötytuotteet, kuten patalaput, muuttuivat 70- ja 80-luvuilla enemmän koristeiksi. Tehtiin sellaisiakin, joita ei edes voinut käyttää.

– Nykyisin on runsaasti erilaisia materiaaleja, mutta vähän aikaa tehdä käsitöitä. Ennen oli hyvin vähän materiaaleja, mutta käsitöihin käytettiin todella paljon aikaa. Kaikki mitä tarvittiin tehtiin itse. 50-luvun jälkeen käsityö muuttui enemmän harrastukseksi. Nyt käsityöllä on taas nostetta. Tehdään tosi upeita töitä.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Satupuuni kukkii vuodelta 1972 on Laura-Korpikaivo Tammisen suunnittelema ja Taidekutomon valmistama.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju