OUTI SALOVAARA
IMATRA. Kaikista Imatran kaupungin myymistä tonteista lähes kolmannes päätyi viime vuonna venäläisille. Vuonna 2007 luovutetuista 75:stä kaupungin tontista venäläiset ostivat 22 eli noin 30 prosenttia.
Venäläisten ostamista tonteista suurin osa on niin sanotulla Lempukan alueella Imatran kylpylän ja Saimaan rannan tuntumassa. Lempukan alueella on 37 tonttia, joista venäläiset ostivat 17.
Etelä-Saimaa tutki venäläisten viime vuonna tekemät kiinteistökaupat kaupanvahvistajien asiakirjoista.
Viime vuosi niin sanotusti räjäytti potin Imatran kaupungin ja venäläisten välisessä tonttikaupassa. Vuonna 2006 kaupunki myi venäläisille yhteensä vain kolme tonttia, joten siihen verrattuna venäläisten tonttikauppa yli seitsenkertaistui viime vuonna.
Tämän vuoden puolella venäläiset ovat tehneet jo kolme kauppaa. Yhteensä Imatran kaupungilla on myytävänä tällä hetkellä noin sata tonttia, mutta venäläisten mielestä ne tuskin ovat yhtä houkuttelevia kuin Lempukan luonnonläheiset tontit.
Imatran kaupungin kiinteistöteknikko Pertti Kanervo ei uskokaan yhtä vilkkaaseen kaupankäyntiin tänä vuonna, sillä kaupungin keskustan lähettyvillä sijaitsevat tontit eivät juuri kiinnosta venäläisostajia.
Venäläisten Imatran kaupungilta ostamat tontit ovat maksaneet keskimäärin reilut 9 000 euroa, ja pinta-alaa niillä on ollut noin 1 600 neliötä.
Halvimmilla tonteilla on ollut hintaa 940 euroa. Kaksi kalleinta tonttia maksoivat 28 740 euroa ja 29 970 euroa. Kyseessä olivat vierekkäiset Lempukan alueen tontit, jotka molemmat osti sama pietarilaismies.
Imatran päättäjät suhtautuvat myötämielisesti venäläisten tontinostointoon.
Emme voi syrjiä ihmisiä syntyperän perusteella, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Hurskainen (sd.) sanoo.
Hänen mukaansa valtuusto ei ole esimerkiksi laatinut strategiaa koskien venäläisten tonttikauppoja. Koko asiasta ei ole juuri keskusteltu lukuunottamatta joitakin valtuustoseminaareja, joissa asiaa on sivuttu.
Hurskaisen mukaan pelkoa ei ole siitä, että suomalaiset jäisivät ilman tonttia venäläisten ostajien takia.
Imatralla kyllä riittää maata, hän sanoo.
Hurskainen muistuttaa, että ostovoimaisten venäläisten läsnäolo on eduksi maakunnalle, vaikka he eivät pysyvästi Etelä-Karjalassa asukaan.
TALOUS SIVU 9