JARMO HÄMÄLÄINEN
LAPPEENRANTA. Enemmistö eli 61 prosenttia Etelä-Karjalan yrityksistä kertoo tukevansa rahallisesti maakunnan urheiluseuroja tai tekevänsä markkinointiyhteistyöttä. Tärkeimmäksi motiiviksi urheilun tukemisessa yritykset kertovat halun tukea seurojen nuorisotyötä.
Vajaa kolmannes eli 28 prosenttia yrityksistä ilmoitti, ettei laita tukieuroja urheiluun lainkaan. Joka kymmenes yritys vastasi, ettei se tällä hetkellä tue urheiluseuroja. Tulokset käyvät ilmi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.
Yli 50 hengen yritykset tukivat seuroja vuosittain keskimäärin 10 000 eurolla, alle kymmenen henkeä työllistävät yritykset käyttivät vuosittain 800 euroa urheilun tukemiseen, kertoo toimitusjohtaja Pasi Nurkka TAK Oy:stä.
Urheiluseurojen yritysyhteistyötä ja imagoa koskevassa tutkimuksessa oli mukana kahdeksan eteläkarjalaista urheiluseuraa tai -organisaatiota. Tutkimukseen osallistuivat LUM, Lappeen Riento, Lappeenrannan Ravirata Oy, Lappeenrannan NMKY, PEPO, Imatran Urheilijat, NST ja Ruokolahden Raju.
Yli 50 hengen yrityksille tehtiin puhelinhaastattelu eli ne ovat käytännössä kaikki vastanneet kyselyyn. Pienemmistä yrityksistä nettikyselyyn tuli vaihtelevasti vastauksia. Kaikkiaan tutkimukseen saatiin mukaan 143 yritystä, Pasi Nurkka selvittää.
Yli 50 hengen yrityksistä urheilusponsorointiin osallistuu 95 prosenttia, alle neljän hengen yrityksistä vajaa puolet vastanneista.
Tutkimukseen vastanneista yrityksistä 77 prosenttia pitää seurojen tekemää nuorisotyötä tärkeänä tuen kannalta.
Seuraavaksi tärkeimpinä urheilun sponsoroinnin perusteina tulevat paikallisten urheilijoiden menestyksen tukeminen (58%), positiivisen imagon tavoittelu yritykselle (57%) ja halu tukea tapahtumien järjestämistä maakunnassa (40%) sekä halu järjestää tapahtumia ja elämyksiä sidosryhmälle (40%).
Maakunnallista näkyvyyttä tavoitteli sponsorirahalla 44 prosenttia yrityksistä. Valtakunnallinen näkyvyys oli 21 prosentin tähtäimessä.
Vajaa puolet eli 43 prosenttia tutkimuksen vastanneista yritysjohtajista tai yrityksen sponsorointirahan liikuttajista arveli saavansa riittävästi vastinetta urheiluseurayhteistyöhön sijoittamalleen rahalle.
Yhtä suuri osuus eli 43 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, oliko saatu vastine tyydyttänyt. 15 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut rahoilleen odotettua vastinetta.
Minulla on sellainen käsitys, että nykyisin urheilusponsoroinnissa ei vastikkeetonta rahaa ole olemassakaan, sanoo LUM:n puheenjohtaja Jarmo Viskari.
Viskarin arvion mukaa LUM on seurana yhteydessä satojen yritysten kanssa, kun sponsorirahaa hankitaan suuriin tapahtumiin.
Esimerkiksi eliittikisat ovat sen suuruusluokan tapahtuma, että sponsorointia haetaan pääasiassa valtakunnallisilta ja kansainvälisiltäkin yrityksiltä. Televisiointi on näissä sopimuksissa täysin ratkaisevaa.
Mukana tutkimuksessa oli myös seuroja, joiden sponsorikuviot liikkuvat pääosin pienemmissä ympyröissä.
Meillä on arviolta 1015 sponsoria, joilta voimme saada jonkinlaista rahallista tukea. Tärkeintä on, että pitää olla hyvä tuote, jota tarjotaan yrityksille, sanoo Lappeen Riennon puheenjohtaja Tapio Arola.
NST:n juniorityön arjen tunteva Kari Lassila muistuttaa, että paljon pienestä tuesta tulee edelleen perinteisellä tavalla.
Junioreiden vanhemmat hankkivat pieniä sponsorointeja lähinnä omien työpaikkojensa ja tuttujensa kautta. Ei johonkin C-tyttöjen pelipaitaan kannata juuri mainosta lähteä firmoista hakemaan ovelta ovelle kyselemällä.
LUM:n puheenjohtaja Jarmo Viskari löysi omaa seuraansa koskevasta tutkimusosuudesta paljon odotettua ja jotain yllätyksiä.
Seuran nuorisotyön osuus korostuu odotetusti tukipäätöksissä ja isojen tapahtumien järjestäminen koetaan maakunnassa tärkeäksi.
Netin merkitys markkinoinnissa näyttää olevan kuitenkin seuroilla yllättävän pieni, sanoo Viskari ja tarkoittaa lukuja, jotka kertovat yritysjohtajien seuraavan hyvin vähän tukemiensa urheiluseurojen nettisivuja.
Ilmeisesti hyvät henkilösuhteet ja henkilökohtaiset kontaktit ovat edelleen etusijalla, Viskari muistuttaa.