OUTI SALOVAARA
IMATRA. Venäläiset ostaisivat Imatran kylpylän ja Saimaan rannan liepeiltä niin monta tonttia kuin vain tarjolle tulee.
Lempukan uudella asuinalueella noin puolet 37 tontista on mennyt kaupaksi venäläisille. Lähellä oleva Imatran kylpylä houkuttelee venäläisiä pulikoimisen ohella myös tonttikauppoihin.
Todennäköisesti RauhaTiurun kylpylähankkeen toteutuminen lisää venäläisten kiinnostusta tonttikauppoihin entisestään, arvioi Imatran kaupungin kiinteistöteknikko Pertti Kanervo.
Niin paljon kuin tontteja vain saataisiin tarjolle, menisi kaupaksi.
Viime vuonna Imatran kaupunki myi venäläisille yhteensä 22 tonttia, mikä on 19 enemmän kuin vuonna 2006.
Yksikään viime vuonna Imatran kaupungilta tontin ostaneista venäläisistä ei vielä ole jättänyt rakennuslupaa kaupungille.
Vähän jännittää, millainen hässäkkä siitä tulee, sanoo Kanervo.
Venäläisten on suomalaisten tapaan aloitettava rakentaminen kahden vuoden kuluessa tontin ostamisesta, ja valmista on oltava viiden vuoden kuluttua kaupanteosta.
Näin ollen tulevana keväänä Imatran rakennusvalvonnassa on luultavasti vilkasta, kun viime vuonna tontin ostaneet venäläiset alkavat toteuttaa rakennushankkeitaan.
Venäläiset ostajat ovat koulutettuja ja sivistyneitä ihmisiä, Kanervo sanoo.
Haasteellista on kuitenkin saada täysin erilaisessa yhteiskuntajärjestelmässä eläville venäläisille selvitettyä suomalaista lupa- ja muuta käytäntöä. Heidän voi olla vaikea ymmärtää, että kaavoitetulle omakotialueelle ei voi esimerkiksi pykätä näyttävää hirsilinnaa parilla tornilla.
Venäläiset haluavat taloihinsa näyttävyyttä, Kanervo toteaa.
Hän uskoo, että venäläisille tontinostajille ja rakentajille suunnatuille palveluille olisi kysyntää.
Venäläiset voisivat mielellään maksaa siitä, että joku selvittää ja hoitaa heidän puolestaan lupa- ja muun byrokratian, mahdollisesti rakentamisen ja myöhemmin myös talojen ja tonttien ylläpidon.
Sellaiselle olisi ihan selvä markkinarako, Kanervo sanoo.
Turvallisuus nousee venäläisten ykkösperusteeksi ostaa tontti Suomesta.
Ostajat haluavat mukavampaa elämää. Täällä lapset voivat leikkiä turvallisesti ulkona eikä auto häviä, vaikka sen jättää lukitsematta, Kanervo sanoo.
Parhaimmillaan pietarilainen tontinomistaja ajaa imatralaisdatshalleen parissa kolmessa tunnissa.
Miljoonakaupungin asukkaille se ei ole aika eikä mikään.
Eräskin pietarilainen ostaja sanoi, että hänellä kuluu päivittäin työmatkoihin kaksi tuntia, sanoo Kanervo.
Kanervon korviin ei ole kiirinyt moitteita siitä, että kaupunki myy tontteja venäläisille. Lempukan alueelle on jo noussut joitakin suomalaisten omakotitaloja, eivätkä niiden rakentajat ole myöskään olleet huolissaan venäläisistä naapureista.
Tietysti voi olla, että talvisin joissakin taloissa lumityöt ovat tekemättä, pohtii Kanervo Lempukan tulevaisuutta.
Hänellä on itselläänkin naapurina venäläinen, jolla on Imatralla omakotitalo vapaa-ajan kotina.
Ainakaan naapurista ei ole häiriötä, kun hän harvoin on paikalla, sanoo Kanervo.
Imatraan verrattuna muiden Etelä-Karjalan kuntien tonttien myynti venäläisille on vähäisempää, joskaan ei olematonta.
Esimerkiksi Lappeenrannassa kaupungin myymistä tonteista kaksi päätyi vuonna 2007 Venäjän kansalaisille ja kaksi venäläisten hallinnoimalle osakeyhtiölle.
Savitaipaleen kunta myi viime kesänä kuuden loma-asumiseen tarkoitetun tontin alueen venäläisille Pettilän kylästä.
Luumäen kunnan myymistä tonteista kuusi ja Lemin myymistä viisi sai venäläisen ostajan viime vuonna.