Puunmyyntitulot olivat lähes 100 miljoonaa euroa. Myyntituloa kertyi jokaista metsänomistajaa kohti yli 8 000 euroa. Tästä vuodesta ennustetaan yhtä vilkasta kauppavuotta. Yksityismetsien puunmyyntitulot vastaavat noin 4 000 keskipalkkaisen työntekijän ansiotuloa.
TENHO TIILIKAINEN
ENNÄTYSVILKAS puukauppavuosi näkyy myös ennätysmäisinä tuloina metsänomistajille. Etelä-Karjalassa hakattiin yksityismetsistä viime vuonna kauppakirjojen mukaan 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Todellinen hakkumäärä on tätä jonkin verran suurempi.
Kaakkois-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtajan Pekka Vainikan mukaan kyse on kaikkien aikojen ennätyksestä Etelä-Karjalan alueella niin määrällisesti kuin euroissa laskien.
Suurin osa yksityismetsien puunmyynnistä menee kolmelle suurelle ostajalle. Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton osuus ostoista on noin 2,1 miljoonaa kuutiota.
– Kantoraha- ja hankintatyötuloja viime vuoden myynneistä kertyy metsänomistajille noin 95 miljoonaa euroa. Kun eteläkarjalaisia metsänomistajia on noin 11 800, niin keskimääräinen tulo metsänomistajaa kohti on runsaat 8 000 euroa, Vainikka sanoo.
Kyse on keskimääräisestä luvusta. Läheskään kaikki metsänomistajat eivät viime vuonna myyneet puuta joko ollenkaan tai eivät ainakaan keskiarvoa edellyttäviä määriä. Vastaavasti jotkut metsänomistajat tai yhteisöt myivät metsää sitten huomattavan paljon.
– Keskimääräinen puukaupan koko oli viime vuonna 420 kuutiometriä, josta kantarahatuloja tuli kauppaa kohti 18 100 euroa, Vainikka laskee.
ETELÄ-KARJALASSA 95 miljoonan euron metsätulo vastaa vajaan 4 000 keskipalkkaisen palkansaajan vuosituloa. Lisäksi pitää muistaa, että hakkuista hyötyivät myös koneyrittäjät ja puuta tehtaalle kuljettavat yrittäjät. Niiden ”kantohatulo” oli maakunnassa lähes 50 miljoonaa euroa.
Valtakunnan tasolla yksityismetsistä myytiin viime vuonna puuta noin 50 miljoonaa kuutiometriä. Puunmyyntitulo on MTK:n metsäsektorin osastopäällikön Pekka Airaksisen mukaan noin 2,2 miljardia euroa.
Kun tähän lisää koneyrittäjien ansiot, niin kokonaistulossa raakapuun osalta mennään reippaasti päälle kolmen miljardin euron.
– Viime vuosi oli hakkuiden määrässä ennätysmäinen, puun hintatason nousun myötä myös kantorahatulot olivat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. 2000-luvun alkuvuosina kantorahatulo on ollut 1,3-1,5 miljardia euroa, Airaksinen sanoo-
Hän muistuttaa, ettei puunmyyntitulo ole metsänomistajalle ilmaista tuloa.
Kyse on bruttotulosta, josta on vähennettävä tulonhankintaan liittyvinä kuluina noin 20 prosenttia. Tästä loppuosasta metsämyyjä maksaa sitten pääomaveroa 28 prosenttia.
VEROTTAVAA puunmyyntituloa kertyi Etelä-Karjalan yksityismetsistä noin 75 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi maakunnan voitollisin yritys oli verotustietojen mukaan viime vuonna imatralainen teräsyhtiö Ovatko Bar. Yhtiön verotettavat tulot olivat runsaat 40 miljoonaa euroa.
Airaksinen ei uskalla luvata, että alkaneesta vuodesta tulee puukaupan suhteen uutta ennätysvuotta. Kotimaisen puun kysyntä säilyy kuitenkin korkealla tasolla.
– Kysynnän määrä riippuu myös osaksi tuontipuun saatavuudesta sekä tietysti myös siitä, mikä ostettavan puun hintataso.
Tukkipuun osalta hinnoissa on tultu jonkin verran viime vuoden huipuista alas.
– Kuitupuun osalta odotamme positiivista hintakehitystä. Tämä vauhdittaisi osaltaan myös kotimaan puukauppaa.
PÄIVI VIRTA-SALO
Kuvateksti
Jokainen eteläkarjalainen metsänomistaja sai viime vuonna puukauppatuloja keskimäärin 8 050 euroa.
Puukaupan tunnusluvut
Etelä-Karjalassa 2007
Yksityismetsien puunmyynti vähintään 2,2 miljoonaa kuutiota. Koko Suomen yksityismetsien puunmyynti noin 50 miljoonaa kuutiota.
Isojen yritysten (Metsäliitto, UPM-Kymmene ja Stora Enso) osuus Etelä-Karjalan ostoista noin 2,1 miljoonaa kuutiometriä.
Kantoraha- ja hankintatyötulot noin 95 miljoonaa euroa. Koko maassa noin 2,2 miljardia euroa.
Keskimääräinen tulo/metsänomistaja 8 050 euroa.
Myyntitulo/metsähehtaari 295 euroa.
Keskimääräinen kaupan koko oli viime vuonna 420 kuutiota, kaupan arvo 18 100 euroa.