MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Karjalainen perinneruoka on yhä arvossaan Etelä-Karjalassa. Piirakoilla, rieskoilla, karjalanpaistilla ja muilla herkuilla on pysyvä sija eteläkarjalaisten juhlapöydässä.
Paikallisten leipomoiden perinteisiä leipiä on tarjolla ympäri vuoden ja myös perinneruuista on kehitetty kevennettyjä ja sellaisina paremmin jokapäiväiseen ruokapöytään sopivia reseptejä.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tekemässä perinneruokien käytöstä kyselytutkimusta. Kysely on tehty Suomen keittiömestareiden aloitteesta.
– Perinneruuat kuuluvat edelleen juhlapöytään. Ne ovat yhä erittäin suosittuja, aiheesta lopputyötään ammattikorkeakoulussa tekevä Niina Näppi kertoo.
Pizzat ja hampurilaiset eivät Näpin mukaan ole valloittaneet arkista ruokapöytää.
– Ihmiset tekevät Etelä-Karjalassa arkena itselleen sellaista peruskotiruokaa.
Kyselyn perusteella makaronilaatikko ja lihapullat ovat pitäneet asemansa ihmisten suosikkiruokina myös 2000-luvulla.
Etelä-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Tuija Valjakka on varma, että perinneruokien suosio on jopa kasvussa.
– Kaupoista löytyy täällä Etelä-Karjalassa kasvatettuja perinneruokiin sopivia puhtaita raaka-aineita. Minusta tuntuu, että niiden käyttö ja perinneruokien suosio on lisääntynyt, hän sanoo.
Valjakka muistuttaa, että eteläkarjalainen ruokakulttuuri on muutakin kuin vain perinneruokia.
– Meidän näkökulmasta katsottuna ruokakulttuuria on myös se, että perheissä tehdään yhdessä ruokaa ja myös lapset oppivat tehdessään nämä ruuanlaiton niksit.
Osaamista korostaa myös Karjalan keittiömestareiden puheenjohtaja ja tuore Pro 2008 -keittiömestari Ulla Liukkonen.
– Kyllä karjalainen ruokakulttuuri elää ja voi hyvin. Meillä tehdään edelleen karjalanpiirakoita ja karjalanpaistia ja muita uunin lämmössä haudutettuja ruokia. Perinteinen leipäkulttuuri kukoistaa. Meillä on lepuskat, rieskat ja ruisleivät, Liukkonen sanoo.
Liukkosen mukaan Lapissa ja Karjalassa on osattu vaalia omaa ruokakulttuuria aina.
– Minusta on hienoa, että nyt koko Suomessa on herätty viemää omaa ruokakulttuuria eteenpäin. Ruokakulttuurin vaaliminen on mukana jopa hallitusohjelmassa ja Helsingin yliopistoon ollaan perustamassa ruokakulttuurin professuuria.
Liukkonen on Imatran Kylpylän keittiömestari. Aikaisemmin hän on toiminut myös muun muassa Hotelli Lappeen keittiömestarina.
Liukkonen on myös valtakunnantason vaikuttaja. Hän on Suomen keittiömestareiden varapuheenjohtaja ja kysytty luennoitsija.
– Karjalassa on pitkät perinteet. Me pystymme tekemään oikean pitopöydän pelkästään karjalaisista perinneruuista.
Liukkosen mukaan karjalaiseen pitopöytään sopii lihahyytelö eli tytinä, graavi lohi, vihreä salaatti, sienisalaatti, rosolli, karjalanpaisti, lanttulaatikko ja makaronilaatikko.
– Porkkanalaatikkoa tarjotaan harvemmin, mutta kyllä sekin sopii karjalaisen pitopöytään, hän luettelee.
Jälkiruuaksi pitopöydässä tarjotaan kiisseli.
– Se voi olla luumukiisseli, karpalokiisseli tai sekahedelmäkiisseli.
Tietenkin pitopöytään kuuluvat karjalanpiirakat ja munavoi sekä muut perinteiset leivonnaiset.
Viime toukokuussa maakuntaan perustettiin Etelä-Karjalan ruokakulttuurin edistämisryhmä.
– Työryhmän tehtävänä on tuoda tätä perinteistä ruokakulttuuria ihmisten tykö vauvasta vaariin. Meillä on kokonainen sukupolvi jäänyt tavallaan väliin. Minun sukupolveni vielä muistaa, miten isovanhemmat ovat perinneruokia tehneet, mutta nuorella polvella ei tätä tietoa aina ole.