HANNU OJALA
Jopa 20 henkilön työpaikka on Imatran kylpylässä uhattuna Kansaneläkelaitoksen hankintabyrokratian takia. Savonlinnassa on samasta syystä vaarassa viisi työpaikkaa.
Molemmat laitokset ovat menettäneet neljäksi vuodeksi mahdollisuuden tarjota Kelan rahoittamia Aslak- ja Tyk-kuntoutuskursseja.
Perinteiset kylpylät pudotettiin pois viime syksyn tarjouskilpailussa Kelan palveluntarjoajien listalta. Muodollisesti kaikki tapahtui aivan oikein, ja hankintalain kirjainta noudatettiin täsmällisesti.
Imatran kylpylän papereista ei käynyt riittävällä tavalla ilmi, että kuntoutustiimiin kuuluu Kelan pätevyysvaatimukset täyttävä sosiaalityöntekijä.
Savonlinna kompastui liian pieneen liikuntatilaan. Kela vaatii vähintään 60 neliön yhtenäistä tilaa. Savonlinnassa 80 neliötä oli jaettu kuntotestauksen takia väliseinällä kahdeksi tilaksi.
Imatran kylpylä laskee menettävänsä seuraavan neljän vuoden aikana vuosittain 1,2 miljoonaa euroa. Savonlinnan laskennallinen menetys on noin 800 000 euroa.
Imatran kylpylä odottaa tällä hetkellä kiihkeästi markkinaoikeuden päätöstä siitä, että sosiaalityöntekijä Mauno Nummela voidaan todeta muodollisesti päteväksi toimihenkilöksi. Nummelan koulutusta täsmentävä tietoa ei voitu hoitaa kilpailutilannetta vaarantamatta jälkikäteen itseoikaisuna.
Vuodesta 2005 lähtien Kela on edellyttänyt sosiaalityöntekijältä ylempää loppututkintoa pääaineena sosiaalityö.
Nummela on valmistunut Tampereen yliopistosta vuonna 1978 pääaineenaan sosiaalipsykologia. Vuonna 1992 hän täydensi opintojaan ja hankki sosiaalityöntekijän pätevyyden. Muodollinen pätevyys on kunnossa, mutta sitä ei ole toimitettu oikeassa järjestyksessä Kelalle.
– Ei tämä kivalta tunnu, vaikka onhan tähän ajatukseen jo lokakuusta lähtien ennättänyt tottua. Kaikesta huolimatta suhtaudun Kelaan edelleenkin neutraalisti.
Nummelan mielestä kuntoutuksen tulevaisuus on uhattuna Imatralla nololla tavalla. Laitos on syntynyt veteraanikuntoutuksen tarpeisiin, ja se on saanut toiminnastaan hyvää palautetta.
Täydennyskoulutuksesta kertovan tiedon puuttuminen uhkaa tällä hetkellä työpaikkoja sekä kylpylän kuntoutusosastolla että myös hotelli- ja ravintolatoimessa.
Yt-neuvotteluissa työnantajan lähtökohtana on 13 henkilötyövuoden vähennystarve kuntoutuksessa. Hotellin ja ravintolan puolella vähennystarve on seitsemän.
Neuvotteluissa on meneillään kahden viikon jatkoaika, ja lopputulosta odotetaan samaan aikaan ensi viikolla, kun kylpylä juhlii laajennusosan harjannostajaisia.
Kylpylän johtaja Jarmo Ikäheimonen vakuuttaa, että neuvotteluja käydään yt-lain hengen mukaisesti. Tavoitteena ei ole se, että saadaan sanoa irti työntekijöitä.
– Vähennystarve on laskennallinen. Jos pystytään tekemään uutta kauppaa, asia korjaantuu sillä.
Ikäheimonen sanoo, että markkinaoikeuteen viety kiista koskee Kelan kanssa tehtyä puitesopimusta, ei varsinaista kauppaa. Vuosittaisiin kylpylävuorokausiin sopimuksen puuttuminen iskee enimmillään kuuden prosentin loven, joka tuntuu toiminnassa seuraavan neljän vuoden ajan.
Uhkana on se, että välivuodet vievät Imatran kylpylältä osaavaa henkilökuntaa ja samalla kyvyn tarjota tulevaisuudessa korkean vaatimustason kuntoutuspalveluja.
Ikäheimosen mielestä tässä vaiheessa ei kuitenkaan aiota luovuttaa, vaan kuntoutuspalveluja aiotaan tarjota myös tulevaisuudessa.
– Tämä on enemmänkin tilapäinen markkinahäiriö.
Savonlinnan kylpylän johtaja Esa Löppönen on seurannut yhteiskunnan rahalla tapahtuvan kuntoutuksen kehittymistä vuodesta 1975.
Löppösen mielestä tällä hetkellä ovat aistittavissa pudotuspelin merkit. Kelan toimien taustalla nähdään halu pudottaa merkittävästi laitospalvelujen tarjoajien joukkoa ja järjestää alkaneella nelivuotisella sopimuskaudella palveluja kokonaan uudella tavalla.
Kuntoutusta ollaan Löppösen mielestä myös entistä enemmän ohjaamassa sellaisiin keskuksiin, joissa Kela itse on merkittävä taustavaikuttaja. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi Laukaan Peurunka ja Kankaanpää.