URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin voimasuhteet menevät tasan Lappeenrannan ja pikkukuntien kesken. Lappeenranta ei saa yli 50 prosentin määräysvaltaa. Erityisesti Länsi-Saimaan kuntien jotkut poliitikot pelkäsivät Lappeenrannan määräävän liiaksi.
Sosiaali- ja terveyspiirin perustamissuunnitelmaan lisättiin uusi selkeä pykälä: ”Päätöksenteko kuntayhtymässä tapahtuu asukaslukujen suhteessa kuitenkin niin, että millään jäsenkunnalla ei ole yksin enemmistöä”.
Lappeenranta ei saa enemmistöä edes Joutseno-liitoksen jälkeen, vaikka sen väkimäärä on lähes tuplasti isompi kuin pikkukunnissa yhteensä.
– Äänileikkuri puree. Käytännössä kaupungin osuus on maksimissaan 50 prosenttia päätösvallasta. Tämä asia on sovittu ja kirkastettu myös ympäristökunnille, toteaa terveyspiirin ohjausryhmän ja työvaliokunnan sihteeri, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen.
Jos Lappeenrannan ja muiden kuntien napit olisivat joskus täysin vastakkain ja niillä kummallakin olisi äänivallasta 50 prosenttia, valtuuston puheenjohtajan ääni ratkaisee. Länsi-Saimaan kuntien jotkut poliitikot esittivätkin talvella, että puheenjohtaja ei saisi olla lappeenrantalainen. Sellaista pykälää ei sentään hyväksytty.
Sosiaali- ja terveyspiirin asioista päättää jatkossa 25-jäseninen valtuusto, johon Lappeenranta saa kymmenen edustajaa. Terveyspiirin ulkopuolelle jättäytynyt Imatra saa lisäksi neljä valtuutettua, jotka osallistuvat vain erikoissairaanhoitoa koskeviin päätöksiin.
Imatran olisi mahdollista ehtiä vielä kyytiin terveyspiiriin, ja kaupungin porvariryhmät esittävät sitä talvella valtuustoaloitteessa. Imatralla käydään kevään aikana keskustelua asiasta. Terveyspiirin käytännön toimintahan alkaa vasta vuoden 2010 alussa, jolloin henkilöstö siirtyy sen palvelukseen.
Imatraa ja Suomenniemeä lukuun ottamatta Etelä-Karjalan muut kunnat lähtivät terveyspiirin jäseniksi. Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan valtuustot vahvistivat mukanaolonsa viime viikolla, mutta ne olivat hyväksyneet terveyspiirin jo viime syksynä. Mukaantulo oli ongelma Länsi-Saimaan kunnille, ei niille.
Imatran kaupungin asema on hieman erikoinen, kun se osallistuu sosiaali- ja terveyspiirin toimintaan vain erikoissairaanhoidon osalta. Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen toteaa, että ihan sama tilanne on Päijät-Hämeessä, jossa Lahti ja Heinola ovat erillään.
– Ei tämä tilanne sinällään vaikuta varmaan mitenkään itse asiaan eli palvelutuotantoon. Kokonaisuutena toiminnat jatkuvat kuten ennenkin. Enemmän haasteita on pikkukunnilla siinä, miten ne pärjäävät, kun perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot rupeavat kasvamaan.
Lintunen ei halua spekuloida mitenkään, voisiko Imatra tulla terveyspiirin täysivaltaiseksi jäseneksi syksyn kuntavaalien jälkeen.
– Se on poliitikkojen asia miettiä.
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN TAVOITTEET
Varmistetaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille maakunnan asukkaille myös pitkälle tulevaisuudessa.
Tarjotaan asukkaille mahdollisuudet käyttää palveluja yli kuntarajojen.
Edistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja poistetaan erillisistä organisaatioista aiheutuvia raja-aitoja.
Vahvistetaan ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä sekä väestön omaa vastuuntuntoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan.
Piirin toiminta pitää järjestää niin, että sen kustannuskehitys on valtakunnallista keskimääräistä kustannuskehitystä alhaisempaa.
Lähde: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustamissuunnitelma