Sairaat koulumme

Lappeenrannan kouluissa oireilevat sekä opettajat että oppilaat. Peltolan koulu suljetaan vuodeksi ilmastointiremontin takia.

SARI ANTTONEN

Jatkuvaa päänsärkyä, väsymystä, ärtymystä ja hengitystieoireita. Matilda Raussilla on kaikkea mikä liittyy homealtistusongelmaan.

– Allergialääkkeitä on mennyt paljon ja jonkin verran hän on joutunut lähtemään päänsärkyjen takia kesken koulupäivän pois, kertoo Matildan äiti Virpi Raussi.

Matilda käy 5. luokkaa Peltolan koulussa Lappeenrannan keskustassa.

Luokan oppilaat ja opettaja ovat joutuneet vaihtamaan opiskelupaikkaa ympäri koulua, koska osa heistä sairasteli jatkuvasti omassa luokkahuoneessaan.

– Tämä on vaikeuttanut opettamista ja oppimistakin, koska oppilaiden pitäisi keskittyä ja siihen tarvitsisi rauhallisen tilan.

Virpi Raussi on varma, että tyttären terveysoireet johtuvat koulurakennuksesta.

– Oireet alkoivat heti ensimmäisellä luokalla, mutta silloin en vielä osannut yhdistää niitä kouluun. Myös toisella tyttärelläni Sofialla oli terveysoireita, jotka loppuivat heti kun hän vaihtoi koulua.

Koulu on tehnyt Raussin mukaan jo paljon ongelmien ratkaisemisen eteen.

– Lattiapintojen ja ilmoitustaulun uusimisen jälkeen hänellä vielä oli väsymystä ja ärtymystä. Päänsäryt kuitenkin lievenivät vähän.

Raussin tyttäret eivät ole ainoita, jotka joutuvat kärsimään koulurakennuksen aiheuttamista terveysoireista. Peltolan koulu selvitti 118 oppilaansa vointia vanhemmille suunnatulla kyselyllä.

– Päänsärkyä, allergiareaktioita ja muita oireita. Osassa luokista oppilaat ovat oirehtineet enemmän kuin toisissa, kertoo Peltolan koulun vastaava rehtori Saija Suoraniemi.

Myös osa koulun henkilökunnasta on kärsinyt jo pitkään muun muassa silmien kirvelystä, yskästä ja allergiaoireiden pahenemisesta. Yksi koulun työntekijöistä joutui vaihtamaan toiseen kouluun jatkuvan sairastelun takia.

KAUPUNGIN ympäristötoimi on tehnyt Peltolan koulussa muun muassa lämpötila- ja valaistusmittauksia sekä ottanut huoneilmamikrobinäytteitä.

Rakenteista ei löytynyt homevaurioita, mutta muita hengityselimiä ärsyttäviä syitä löytyi.

– Peltolassa on pääasiallisena ongelmana ollut riittämätön ilmanvaihto, kertoo terveystarkastaja Maija Ripatti Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimesta.

Koulussa on jo vaihdettu muovimattoja ja tarkastettu välipohjia, jotka olivat kuivia. Kesällä tehtiin painovoimaisten ilmanvaihtohormien nuohouksia.

Koulun seinältä poistettiin voimakkaasti haiseva ilmoitustaulu. Ikkunoihin laitettiin raitisilmaventtiilit, jotta luokkahuoneisiin olisi saatu enemmän tuloilmaa, mutta siitä ei ollut paljoakaan hyötyä.

Lopulta Peltolan kouluun päätettiin rakentaa kokonaan uusi koneellinen ilmanvaihto. Rakennus laitetaan syyskesällä pois käytöstä koko kouluvuodeksi.

– Kerrosten väliin joudutaan poraamaan reikiä ja rakentamaan kanavistoa, niin ettei tällaisessa tilassa olisi järkevää työskennellä. Koulun sulkemisella pystytään myös nopeuttamaan remonttia kun koko rakennus on työmaata, kertoo tilakeskuksen kunnossapitopäällikkö Aila Vallius.

Oppilaat siirretään remontin ajaksi luultavasti Lönnrotin koulun parakkirakennukseen, Armilaan ja Kimpisen koululle. Ekaluokkalaiset pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle Peltolan koulua eli esimerkiksi Kimpiseen. Päätös oppilaiden sijoituksesta tehdään huhtikuussa.

EPÄILYJÄ sisäilman ongelmista on ollut lähes kaikissa Lappeenrannan koulurakennuksissa vuosien varrella. Henkilökunnan oireilut ovat johtaneet jo useisiin tutkimuksiin.

– Ongelmia on ollut muun muassa Peltolassa, Alakylässä ja Lavolassa. Opettajilla on ilmennyt silmienkirvelyä, nuhaa, flunssaa ja hengitystiehäiriöitä, kertoo kaupungin työsuojeluvaltuutettu Aki Viianmaa.

– Ongelmat tulevat pikkuhiljaa esille työterveyshuollon kautta, kun ihmiset hakeutuvat sinne terveydellisistä syistä, ja lääkäri toteaa, että voisiko se johtua työpaikasta, Viianmaa sanoo.

Kymmenen vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 80 prosentissa Suomen noin 6 000 koulurakennuksesta on sisäilmaongelmia. Noin 75 000 oppilasta ja 10 000 aikuista joutuu jatkuvasti työskentelemään tai opiskelemaan paikassa, joka voi aiheuttaa erilaisia hengityselinoireita.

Vastoin yleistä oletusta, home ei ole läheskään aina sairastelun takana.

Home- ja kosteusvaurioiden lisäksi terveysoireita voivat aiheuttaa uusien materiaalien kaasu- ja pölypäästöt ja huono ilmanvaihto. Kun ilma ei vaihdu riittävästi, epäpuhtaudet kertyvät luokkahuoneisiin.

Yleensä terveysoireille ei löydy yhtä selvää syytä, vaan sairastuminen tai altistuminen on monen tekijän summa.

– Tämä on mystistä touhua, vähän kuin salatiedettä. Jossakin koulussa on puhjennut jotakin, mutta kukaan ei voi tietää mistä altistuminen johtuu. Meillä on valitettavasti sellaistakin tapahtunut, että joku on työpaikallaan altistunut. Sitten on purettu rakenteita eikä kuitenkaan ole mitään löytynyt, Viianmaa muistelee.

Mikrobitutkimuksissakaan eivät kaikki ongelmat tule esille.

– Alakylän koulun yläpohjassa oli ilmeisesti mikrobivaurioita, mutta ne eivät tulleet yksittäisissä huoneilmamikrobitutkimuksissa esille. Siellä on luultavasti ollut mikrobiongelmaa, mutta niiden laajuutta ei tiedetä, koska sitä ei ole selvitetty, terveystarkastaja Ripatti sanoo.

Kouluissa on Ripatin mukaan väärä tapa tehdä korjauksia.

– Korjataan aina joku pikku juttu ja sitten paljastuu jo jotakin uutta.

Rakennusten kunnon kartoittamiseen auttaisivat kattavat rakennustekniset kuntotutkimukset.

Kaupungin ympäristötoimi on tehnyt esityksiä kuntotutkimuksen tekemisestä useassa Lappeenrannan koulukiinteistössä, mutta tilakeskus ei ole niihin kaikkiin ryhtynyt.

– Rakennusteknisessä selvityksessä tulisi huomioiduksi kaikki, mutta ne maksavat paljon, varsinkin kun on kyse suuremmasta rakennuksesta. Mutta olisihan se edullisempaa tehdä näitä selvityksiä kuin korjata tipottain ja toistuvasti ilmi tulleita vikoja, Ripatti sanoo.

Päätöksen kuntoselvityksen tekemisestä tekee kaupungin tilakeskus, joka omistaa koulukiinteistöt.

– Tämän kanssa ovat tuskailleet myös tilakeskuksen kunnossapitopäälliköt vuosien saatossa. He tekisivät niitä enemmän, jos vain olisi rahaa, Ripatti sanoo.

– Rahaanhan se yleensä tyssää, toteaa kunnossapitopäällikkö Aila Vallius.

KUVATEKSTI

SEPPO RAUTIOVAARA

Raussin perheen undulaatit eivät aiheuta Matildalle allergiaoireita, mutta koulu aiheuttaa. Matilda Raussin päätä alkaa särkeä usein kun hän saapuu Peltolan koulurakennukseen. Lomilla olo helpottuu.

Kirjoittaja:
Sari Anttonen