ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannassa raatihuoneen ja Wolkoffin talon välissä sijaitsevan Hinkkasen talon kohtalo selvinnee vasta kesän lopulla. Syksyllä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen on viimeistään ratkaistava, pitääkö talo suojella rakennussuojelulailla.
– On ollut kiireitä ja tämä on vaikea asia, perustelee asiaa valmisteleva arkkitehti Tuija Stam.
Kiistellyn Hinkkasen talon kohtalona on kaksi ääripäätä. Onko talo arvoton ja sellainen rötiskö, että sen joutaa purkaa kiinteistön omistajan Ossi Vilhun hakeman ja kaupungin myöntämän purkuluvan mukaisesti? Vai onko talo niin tärkeä osa valtakunnallisestikin arvokasta kokonaisuutta, että se pitää suojella kaikkein järeimmällä tavalla ja pakolla, rakennussuojelulailla?
Lappeenrannassa on aiemmin lailla suojeltu ainoastaan Hinkkasen talon naapurissa sijaitseva Wolkoffin talo.
Talven yli tyhjillään odotellut Hinkkanen on saanut keväällä elonmerkkejä. Talossa toimii kirpputori, ja siellä avautui juuri Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tekstiili- ja vaatetusalan artenomien lopputyönäyttely.
Joitakin signaaleja voi tulkita myös kannanotoiksi talon suojelun puolesta. Vinkkelitalo (Hinkkasen talo) säilyy edelleen Museoviraston valmisteleman valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listan yhden kohteen, ”Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot” osana. Listauksen vahvistaa valtioneuvosto.
Kaupunki ei ole lausunnossaan Museovirastolle esittänyt Hinkkasen talon yliviivaamista. Kaupungin viimeisin lausunto on vielä lautakuntakäsittelyssä. Virkamiesten mukaan kohta ”Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot” pysyy ennallaan.
Myös Etelä-Karjalan liiton tuoreessa Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvityksessä Hinkkasen talo puotiosineen mainitaan tärkeänä Tasihinin ja Wolkoffin talojen rinnalla.
Tuija Stam pitää suojeluratkaisun harkinnan kannalta painavana, että esitys on tullut museovirastolta.
– Ja tietenkin erittäin tärkeä kriteeri on se, että rakennus kuuluu kokonaisuuteen, joka on valtakunnallisella listalla.
Ympäristökeskuksen johtaja Leena Gunnar toteaa valtakunnallisten luokitusten antavan pohjan suunnittelulle ja päätöksenteolle.
– Nämä luokittelut pitää aina ottaa huomioon.
Museoviraston rakennetun kulttuurin yksikön päällikkö Mikko Härö selvittää, ettei listalla olo suoraan edellytä rakennuksen suojelua.
– Harkintaa voi käyttää jokaisesta yksittäisestä kohteesta. Mutta vaikeaahan tuota rakennusta osana kokonaisuutta olisi siitä välistä poistaa.
Museovirastossa valtakunnallista listausta valmisteleva tutkija Hilkka Högström korostaa, että listalle pääsy on vaikeaa.
– Listalle on haluttu nostaa valtavasta määrästä rakennettua ympäristöä Suomen historian, rakentamisen ja arkkitehtuurin kannalta esimerkillisiä tapauksia. Niillä on tietty erityinen arvo. Ilman muuta ympäristökeskuksen on toteutettava näitä tavoitteita ja niitten suojelua.
Kokonaisuuden vaaliminen ei välttämättä tarkoita jokaisen rakennuksen suojelua.
– Vain sellainen muutos on hyväksyttävää, joka ei ole ainakaan ristiriidassa kulttuurihistoriallisen arvon säilymisen kanssa.
MARLEENA LIIKKANEN
Kuvateksti
Hinkkasen talosta on kiistelty vuosikausia. Kaupungin yritys suojella talo kaavalla epäonnistui.