Kunnalla töissä talkoohengessä

Pusupuiston kioskilta hoituu draama ja markkinointi Lappeenrannassa. Kulttuurijärjestöjen työllä on tärkeä rooli kuntien tapahtumatuotannossa.

PETTERI VÄRTÖ

RAKUUNANUKKE, patakintaita ja offia roikkuu ikkunassa. Hyllyille ja kylmäkaappeihin Arja Lähde on ladannut joukon erilaisia virvokkeita. Esiteteline ja kartta-automaatti ovat vielä tyhjillään. Pusupuiston vanha kioski heräilee pikkuhiljaa kesän turistikauteen Lappeenrannassa.

Lähteelle käynnistyvä sesonki on kolmas kioskinhoitajana. Tukityöllistetty on näiltä jalansijoilta myynyt tuotteita Myöväen sivistysyhdistyksen (Mysy) tilille, mutta erityisesti puhunut ikänsä Lappeenrannassa asuneen paikallistuntemusta suomeksi kaikkialta maailmasta tuleville turisteille.

– Ilmat vaikuttavat kävijöiden määrään, mutta kysymysten kirjo on aina lavea, Lähde sanoo. Linnoituksessa käy arvioiden mukaan satatuhatta ihmistä kesässä, Lähde vastaanottaa näistä ison osan. Kioski ei ole virallinen turisti-infon piste, mutta sieltä esitteet loppuvat nopeimmin.

PUSUPUISTON kioskilla on suuri rooli Linnoituksen ja Lappeenrannan markkinoinnissa. Kioskilta lähdetään opastetuille draama- ja kävelykierroksille ja sitä ylläpitävä Myöväen sivistysyhdistys on ollut mukana kehittämässä ja toteuttamassa kierroksia. Likipitäen kissan palkalla.

– Tämä on tällainen hyväntekeväisyysprojekti. Yrittäjä ei tällä eläisi, mutta yritystoimintaa harrastavalle yritykselle tämä on mahdollista, yhdistyksen sihteeri Arja Ylä-Outinen kertoo kieli keskellä suuta yleishyödyllisen hyvän tekemisestä talkoilla. Kimppakivaa ei ole ohjeistettu.

– Vuokrasopimuksessa on määritelty kioskin aukioloaika, muita ohjeita kaupungilta ei toimintaan ole tullut, Ylä-Outinen sanoo. Kausivuokraa kaupunki ottaa seitsemän neliön epävirallisesta infopisteestä reilut 220 euroa. Draamakierrosten kehittämistuen yhdistys maksoi takaisin.

ETELÄ-KARJALAN kulttuurijärjestöjen tekemällä työllä on iso osuus kuntien kulttuuripalveluista ja -tapahtumista. Työn määrää on vaikea arvioida eikä sitä ole koskaan laskettu, mutta järjestöjen ohjelmallista osallistumista erilaisiin tapahtumiin pidetään kunnissa merkittävänä.

– Kolmannen sektorin työ kulttuurin saralla on hirveän merkittävää. Tulisieluiset ihmiset tekevät vapaaehtoisesti työtä, kaupunki tukee antamalla tiloja ja pieniä avustuksia, joten avustusrahalle saa suuren tuoton, Lappeenrannan kulttuuritoimenjohtaja Heikki Timonen kertoo.

Lappeenrannassa kulttuurijärjestöt ja -tapahtumat saavat tukea noin 130 000 euroa tänä vuonna, Imatralla toiminta- ja kohdeavustukset ovat 38 000 euroa. Lappeenrannassa avustusten laskutrendi on taittunut, Imatralla myönnetyn tuen ja hakemusten määrä on säilynyt samana.

TAPAHTUMISSA talkootyöllä on peruslaatuinen merkitys. Esimerkiksi Äijänkärräyksen MM-kilpailut Ruokolahdella tai Marttilan kylä -hanke Luumäellä eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisia, Jari Niiranen kulttuuri- ja ohjelmapalveluja tuottavasta Kulttuuripalvelu Kaikusta sanoo.

– Äijänkärräyksessä oli viime vuonna noin 200 talkoolaista, joista sadalle maksettiin kustannuksista, Niiranen kertoo. Hänen mukaansa palkka- ja talkootyön välillä on selkeästi aistittava ero: talkootyön henkeä ei voi ostaa tapahtumaan rahalla. Kunnan koko vaikuttaa talkooalttiuteen.

– Tämän vuoden Äijänkärräykseen ei ole vielä kyselty talkoolaisia, mutta moni on jo ilmoittautunut, samoin Marttilan kylään Luumäellä, Niiranen sanoo. Lappeenrannassa taas esimerkiksi Mysyn toiminnassa on läjäpäin ideoita, vain tekijöistä on pulaa, Arja Ylä-Outinen harmittelee.

Kuvateksti:

Pusupuiston kioski avautui kesäsesonkia varten Lappeenrannassa maanantaina. Kolmatta kesää kioskissa aloittava Arja Lähde saa kaupungin talkoohenkiseen markkinointityöhön työkaverin kesäkuun alussa.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö