Joka kolmannessa koulussa huono ilmanvaihto tai puuttuvat tilat haittaavat koulutyötä melko paljon tai erittäin paljon, kertoo tuore tutkimus. Kaukaan koulu voi hyvin, vaikka puutteitakin toki löytyy. Perusopetuksen lisäksi koulu pystyy edistämään oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.
HEIKKI SAIRANEN
LAPPEENRANTA. Monissa kouluissa huono ilmanvaihto tai tilanpuute haittaavat koulutyötä. Seuraavaksi eniten haittaa koettiin melusta. Tämä käy ilmi tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin ala-asteen oppilaiden kouluhyvinvointia, terveyspalveluja, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä terveystiedon opetusta.
Lappeenrannassa toimiva Kaukaan koulu voi hyvin. Lähes 300 oppilaan koulun rehtorin Säde-Sylvia Verhon mukaan opettajat ovat tyytyväisiä, eivätkä oppilaatkaan tunne koulupahoinvointia.
– Emme myöskään kärsi huonosta ilmanvaihdosta emmekä juuri tilanpuutteestakaan. Mutta se täytyy myöntää, että tilat ovat epäkäytännölliset, Verho katsoo.
Maanantaina raportti pistettiin Kaukaan koulussa syrjään ja harjoiteltiin Petteri Myllysen ja Pirjo Hämäläisen johdolla tulevaa kevätjuhlaa.
– Kerran vielä, Myllynen ohjasti.
– Kipinkapin näyttämölle, rehtori kiiruhti.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -raportti julkistettiin maanantaina. Opetushallituksen ja Stakesin tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, miten oppilashuollon palvelut toteutuvat eri puolella Suomea, miten vanhemmat osallistuvat koulujen toiminnan kehittämiseen ja miten oppilaiden oikeudet toteutuvat terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön.
Tutkimuksen mukaan oppilashuollon palveluissa on huomattavia alueellisia eroja. Esimerkiksi koulupsykologitoimintaa ja koulun sosiaalityötä on vain harvoin käytettävissä alle sadan oppilaan kouluissa.
Ongelman tunnustaa myös Kaukaan koulun rehtori Säde-Sylvia Verho. Toki Kaukaallakin on tarjota koulupsykologipalveluja, mutta akuutissa tilanteessa apua ei ole saatavilla.
Myös lääkäreiden työpanos kouluterveydenhuollossa jää vain murto-osaan suositellusta. Vajausta ei ole pystytty korvaamaan lisäämällä kouluterveydenhoitajan työpanosta.
– Meillä kouluterveydenhoitaja on tavattavissa kahtena päivänä viikossa. Koska Kaukas on verrattain iso koulu, hän voisi olla tavattavissa ainakin neljänä päivänä.
– Mutta hyvä näinkin. Yhteistyö terveydenhoitajan kanssa toimii erittäin hyvin, Verho kiittää.
Kaukaan koulussa ei ole vanhempainyhdistystä. Suuressa osassa kouluja on, sillä peräti 84 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoitti, että huoltajat osallistuvat myös koulun toiminnan arviointiin.
Etelä-Suomen läänissä yli puolet ja Lapissa kolmannes vanhempainyhdistyksistä osallistuu myös koulun opetussuunnitelmatyöhön.
– Melkein joka syksy meilläkin on puhetta vanhempainyhdistyksen perustamisesta.
Verhon mielestä heillä on ilman yhdistystäkin tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Huoltajat ovat aktiivisesti mukana retkien, leirikoulujen, teemapäivien ja juhlien järjestämisessä.
– Välillä tuntuu, että kaulaansa myöten.
– Mutta jos vanhemmat kokevat, että vanhempainyhdistys pitää perustaa, kukapa sitä estämään. Aloite siihen pitää tulla vanhemmilta.
Kaukaan koulu sai tutkimuksessa sangen hyvät arvosanat. Mallikouluna sitäkään ei kuitenkaan voi pitää. Puutteita on, ja todennäköisesti niitä on myös jatkossa. Perusopetuksen lisäksi Kaukaan koulu on Verhon mielestä kuitenkin onnistunut edistämään oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.
– Kun tutkimuksen sisältö on laaja, oppilaiden hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämisessä tulee väkisinkin koulujen ja kuntien välisiä eroja.
Kyselyyn vastasi yli 1 400 koulua.
PEKKA HÖLKKI
Kuvatekstit
Petteri Myllynen säestää huilisteja ja Pirjo Hämäläinen taustalla ohjaa muita oppilaita.
Säde-Sylvia Verho kiittää koulun ja vanhempien tiivistä yhteistyötä, vaikka Kaukaan koulussa ei olekaan vanhempainyhdistystä.