Venäläiset kiinteistönostajat tuovat muutakin kuin veroja

Venäläisille Suomesta tontteja ja kiinteistöjä etsivä Tatjana Ivanova ihmettelee joidenkin kuntien yksipuolista suhtautumista venäläisostajiin. Yhä useampi venäläinen miettii myös sijoittamista suomalaisiin yrityksiin.

TENHO TIILIKAINEN

IMATRA. Kiinteistöjä venäläisille markkinoiva imatralainen Tatjana Ivanova ihmettelee kuntien asennetta kiinteistökaupoissa. Ivanovan mielestä venäläiset ostajat asetetaan eriarvoiseen asemaan, jos kunta hakee ensisijaisesti veronmaksajia tonteillaan.

– Miksi joillakin kunnilla on näin yksipuolinen katsantokanta asiaan. Venäläiset ovat enemmän kuin veronmaksajia. Kuinka paljon he tuovat rahaa Imatran seudulle? Välillinen hyöty venäläisistä voi olla huomattavasti suurempi kuin pelkkä kunnan saama verotulo, Ivanova puuskahtaa.

Venäläiset tarjoavat kiinteistöjen rakentamisen yhteydessä työtä suomalaisille, puhumattakaan siitä, jos venäläinen ostaa suomalaisen yrityksen itselleen.

– Hän tarjoaa yrittäjänä työtä suomalaisille.

Ivanova sanoo seuraavansa tiukasti sitä, mitä Parikkalan Moskuunniemen tonteille lopulta tapahtuu. Parikkalan kunnanhallitus päätti maaliskuussa myydä 11 Moskuunniemen tonttia venäläisille ostajille. Ivanova toimi näiden ostajien asiamiehenä ja yhdyshenkilönä. Huhtikuun lopulla kunnanhallitus kumosi myyntipäätöksen, koska kaavan mukaan alue oli tarkoitettu vakituiseen, ei loma-asumiseen.

– Minulle kunnan edustajat kertoivat, etteivät he myy kenellekään tontteja vaan vuokraavat ne, vaikka netissä tontit heillä oli myynnissä kaikille avoimesti. Ihmettelen, jos nyt kun yritämme vuokrata tontit, ne myydäänkin suomalaisille.

Sitäkin hän ihmettelee, että Parikkalassa venäläisten pitää todistaa kiinteistön tulevan vakituiseen asuntokäyttöön.

– Miten voi todistaa tulevaisuutta eteenpäin? Samaa ei suomalaisilta vaadita.

Ivanova muistuttaa myös siitä, että esimerkiksi Moskuunniemestä tontin ostanut suomalainen voi myöhemmin myydä kiinteistönsä venäläiselle ostajalle periaatteessa vaikka mihin käyttöön.

– Mitä kunta siinä tilanteessa tekee?

TATJANA IVANOVA on asunut Suomessa 14 vuoden ajan ja on Suomen kansalainen. Ivanova pyörittää Imatralla Findomrus-nimistä yritystä. Suomeen Ivanovan toi avioliitto.

– Etsin ja markkinoin venäläisille ostajille heidän toiveidensa mukaisia kiinteistöjä Suomesta tai suomalaisille kiinteistöä myyville venäläisiä ostajia. Varsinaisen kaupan tekevät kuitenkin aina laillistetut kiinteistönvälittäjät tai juristit.

Kiinteistökauppojen rahaliikenne kulkee pankkien kautta. Ostaja maksaa kauppasumman venäläisen pankin kautta suomalaiseen pankkiin.

– Suomalaiset pankit vaativat luotettavan selvityksen rahojen alkuperästä. Ne haluavat varmistua rahojen puhtaudesta.

VALTAOSA Ivanovan asiakkaista tulee Pietarin ja Moskovan alueelta. Kiinnostus järven rannalla olevaa omakotitaloa tai loma-asuntoa kohtaan on suuri. Saimaa on suosiossa, mutta pienempikin vesistöalue tai järvi käy.

Yhä useammin yhteydenottajana on myös venäläinen liikemies, joka haluaa sijoittaa rahojaan suomalaiseen yritykseen.

– Aiemmin venäläiset ostajat etsivät valmista kiinteistöä, nyt yhä useammin tonttia, jolle voi rakentaa. Hinnan pitää olla kuitenkin järkevällä tasolla, koska venäläiset ostajat vertailevat hintoja ja ovat hinta- ja laatutietoisia, vaikka he eivät ehkä tingikään hinnasta samalla tavalla kuin suomalaiset, Ivanova sanoo.

TENHO TIILIKAINEN

Kuvateksti

Suomessa 14 vuotta asunut Tatjana Ivanova markkinoi suomalaisia kiinteistöjä venäläisille. Yksi asiakkaista on pietarilainen Andrei Sychev.

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen