Meijerimuseo löysi oikean paikkansa Parikkalasta

Meijerimuseo on vuoden paikallismuseo Etelä-Karjalassa. Saunameijeri on kokenut monet siirrot.

ANSSI KEMPPINEN

Parikkalan meijerimuseo vie vierailijan maidonkäsittelyn lihasvoiman historiaan. Hirsisessä saunameijerissä on yli sata käsikäyttöistä maidon, voin ja kerman valmistukseen tarvittua esinettä.

Kahdesta matalasta huoneesta löytyy veivikirnuja, separaattoreita, voin käsittelyyn tarvittavia puutyökaluja ja muun muassa voipytyn kokoamisteline. Rakennuksen kolmas huone on pyhitetty meijeristille.

Etelä-Karjalan maakuntayhdistys valitsi Parikkalan meijerimuseon vuoden paikallismuseoksi.

Tämän vuoden valinnan teki savitaipalelainen kotiseutuneuvos Pertti Jurvanen.

Jurvasen mielestä vahva maito- ja meijeripitäjä on ansainnut meijerimuseonsa. Parikkalasta tuli 1800-luvun lopulla Viipurin läänin merkittävin meijeripitäjä.

Vuonna 1912 Parikkalassa toimi 14 osuuskunta- tai yksityistä meijeriä, mikä oli enemmän kuin yhdessäkään muussa Suomen pitäjässä.

Meijerimuseoita on Suomessa melko vähän. Etelä-Karjalan museon amanuenssin Jukka Luodon mielestä Parikkalan museon ainutlaatuisuus on itse rakennus eli vanha hirsinen saunameijeri.

Esineistö on Luodon mukaan hieno, mutta ei kovin yhtenäinen. Luodon sanoin esineitä on kerätty vähän sieltä ja täältä.

– Esimerkiksi vanha puinen voipöytä on tuotu Valiolta Turusta.

Taipalsaarelaisen historianharrastajan Jussi Turkian mielestä Parikkalan meijerimuseossa tavarat on helposti nähtävillä.

– Tässä tapauksessa pieni on kaunista.

Imatran veteraanimuseota hoitava Eila Ikävalko oli ihastunut museoon. Hirsinen saunameijeri herätti hänessä pohdintoja ja vertailuja nykyajan liialliseen puhtauteen.

– Oli hyvin mielenkiintoista nähdä monet käsikäyttöiset kirnut ja meijeristin huone.

Meijerimuseo sijaitsee Parikkalan kirkolla Käsityökeskuksen vieressä.

Saunameijeri saapui paikalleen vuonna 2004 Särkisalmelta. Se on osa vuonna 1980 Särkisalmen Meijerisaarella aloittanutta Meijerimuseota, jonka kävijämäärät tipahtivat paikallisen juustolameijerin lopetettua toimintansa.

Särkisalmelle Saunameijeri tuli alunperin Simpeleen Pitkäjärveltä.

Jurvasen mukaan saunameijerin nimitys perustuu siihen, kun varhaiset separaattorit sijoitettiin aluksi saunoihin.

l l l

Parikkalan Meijerimuseo on auki kesäkuukausina maanantaisin klo 10-15, tiistaista torstaihin klo 9-17 ja perjantaisin klo 10-18. Opastus Käsityökeskukselta.

Anssi Kemppinen

Kuvateksti

Parikkalan Meijerimuseossa on noin 130 maidon, voin ja kerman valmistukseen tarvittua esinettä. Esineet on kerätty lähinnä paikallisista pikkumeijereistä.

Kirjoittaja:
Anssi Kemppinen