Venäjältä ja vähän muualtakin

Ulkomaisten matkailijoiden määrä Etelä-Karjalassa on kasvanut enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kotimaanmatkoja maakuntaan tehdään kuitenkin laiskasti. Osa matkailijoista jää tilastojen ulkopuolelle.

MAIJA KARJALAINEN

JOHANNA SJÖHOLM

Ulkomaalaisten matkustajien kiinnostus Etelä-Karjalaa kohtaan on kasvussa. Tämän vuoden toukokuussa maakunnassa vieraili lähes kolmasosa enemmän ulkomaalaisia matkailijoita kuin vuosi sitten.

Etelä-Karjalan matkailu ry:n markkinointijohtaja Janne Huttunen korostaa erityisesti venäläismatkailijoiden määrän kasvua.

– Tänä keväänä venäläisiä yöpyi Etelä-Karjalassa neljännes enemmän kuin viime keväänä.

Viime vuonna Etelä-Karjalassa yöpyi yhteensä 176 000 ulkomaalaista matkailijaa. Heistä kolme neljäsosaa tuli Venäjältä.

Muista naapurimaista Ruotsista ja Virosta saapuu Etelä-Karjalaan monia matkailijoita, mutta venäläisten jälkeen eniten maakunta houkuttelee turisteja Saksasta. Saksalaisten matkailijoiden määrä Etelä-Karjalassa kasvoi yli kolmanneksella viime keväästä.

Ruotsalaiset ovat kolmanneksi suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä Etelä-Karjalassa. Heitä yöpyi maakunnassa viidennes enemmän kuin viime keväänä. Tämän kesän matkailijamääristä saadaan tarkkaa tietoa elokuussa.

Kotimaanmatkailijoiden määrä Etelä-Karjalassa on kasvanut viime keväästä vain alle puoli prosenttia. Koko kulunutta kevättä ja viime kevättä verrattaessa kotimaanmatkailijoiden määrä on pysynyt lähes samana. Vuonna 2007 Etelä-Karjalassa yöpyi 329 000 kotimaanmatkailijaa.

Etelä-Saimaan tekemässä kyselyssä suuri osa suomalaisista matkailijoista oli käymässä sukulaistensa luona. Virallisissa matkailutilastoissa sukulaisten luona yöpyvät eivät kuitenkaan näy.

– Heidän määräänsä on vaikeaa arvioida, mutta kyllä heitä paljon täällä vierailee kesäisin, toteaa Huttunen.

Etelä-Karjala on suosittua kesämökkiseutua, mikä Huttusen mukaan vetää seudulle monia sukulaisia ja tuttavia. Vaikka nämä matkailijat eivät majoitu hotelleissa, Huttunen arvioi heidän kuitenkin tuovan paljon tuloja muille matkailuyrittäjille.

– Mökin isäntä saattaa hakea särätarpeet Lemiltä, tai vieraat voivat lähteä päiväksi risteilemään Saimaalle.

Matkailun edistämiskeskus listaa vuosittain suomalaisten matkakohteiden kymmenen suosituinta. Viime vuonna listan ainoa eteläkarjalainen kohde oli Imatran kylpylä kuudennella sijalla.

Matkailun edistämiskeskus mittaa myös matkailijoiden kiinnostusta Suomen eri alueisiin. Lapin matkakeskusten ja Etelä-Suomen suurten kaupunkien ohella Imatran seutu erottuu yhtenä voimakkaimmin kasvavista matkailukeskittymistä. Siellä turisteja kiinnostaa myös luonto.

Lappeenranta houkuttelee turisteja ostoksille ja sataman alueelle.

– Tämän kesän onnistumisena voi pitää esimerkiksi Laila Hirvisaaren draamakierrosta Lappeenrannassa, Huttunen kertoo.

Etelä-Saimaan kyselyssä teatterit ja näyttelyt eivät kiinnostaneet matkailijoita. Huttunen korostaa, että museoissa kesän kävijämäärä riippuukin täysin näyttelystä.

Matkailuammattilaiset ennustivat viime vuonna tämän vuoden matkailijamäärien kasvavan kahdeksalla prosentilla. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä, koska keväällä Etelä-Karjalassa yöpyi 7,8 prosenttia enemmän ulkomaalaisia kuin vuosi sitten. Tänä kesänä hotellien käyttöaste on ollut myös korkea.

Parannettavaakin maakuntamme matkailusta löytyy. Toivomuksia olivat muun muassa parempi tiedottaminen kaupungin bussiliikenteestä sekä jatkuvien tietöiden loppuminen keskustasta.

Autolla ajamisen lisäksi myös jalankulkeminen koettiin vaikeaksi Lappeenrannan keskustassa. Eräs haastatelluista kertoi autoilijoiden väistävän jalankulkijaa vain harvoin.

Sen sijaan kauempaa kaupunkiin saapuminen koettiin helpoksi. Junarata ja rajan läheisyys sai kiitosta useilta. Ulkomaalainen matkailija toivoi kaupunkiin myös laajempaa ravintolatarjontaa ja pidempiä aukioloaikoja ravintoloille sekä apteekeille.

Ajatuksia Etelä-Karjalasta

Hyvää:

Helppo tulla kauempaakin junalla ja bussilla.

Luonnonläheisyys.

Tori ja karjalaiset.

Huonoa:

Lappeenrannan keskustan liikennejärjestelyjen sekavuus.

Bussiliikenteestä tiedottaminen heikkoa Lappeenrannassa.

Jatkuvat tietyöt keskustassa ja ajoreittien

muuttuminen.

Vähän kansainvälisiä ravintoloita.

Apteekit ja ravintolat menevät aikaisin kiinni.

KUVATEKSTI

VESA LAITINEN

Christian ja Raili Weber, Baden, Sveitsi: Olen kotoisin täältä ja tulimme kyläilemään siskon luona. Olemme kiertäneet Lappeenrantaa pyöräillen.

Leena ja Seppo Ruuskanen, Hamina: Sukulaisia tultiin katsomaan. Tarkoitus olisi käydä hiekkalinnassa.

Mohsan Muhammad, Tukholma, Ruotsi: Vaimoni rakastaa tätä kaupunkia, ja meillä on talo täällä.

Jaap Boorsma, Groningen, Alankomaat: Käymme joka kesä Linnoituksessa kävelyllä. Vaimoni on Suomesta, olimme kaksi viikkoa mökillä Mikonsaaressa.

Serg Kuzitsyn, Pietari, Venäjä: Tulin vanhempieni kanssa ostoksille ja katselemaan kaupunkia, en ole ennen käynyt täällä. Kadut näyttävät tyhjiltä Pietariin verrattuna!

Marja ja Antti Pullinen, Iitti: Käymme Lappeenrannassa joka kesä. Tänään matkamme jatkuu Kristina Brahella Savonlinnaan, mutta sitä ennen menemme Wolkoffin museoon.

Olga Masalova, Pietari, Venäjä: Olen lomamatkalla ja tulin Lappeenrantaan ostoksille. Nähtävyyksiä en ajatellut kierrellä.

Oskari Kilpinen, Vantaa, Miina Lähteenmäki ja Pirkko Haikala, Nakkila: Vanhalla kotiseudulla tulee käytyä lomilla. Hiekkalinnassa vierailimme ensi kertaa tänä kesänä.

Sami Haapanen, Pori: Matkustamme avovaimon kanssa viikon pitkin Suomea. Lappeenrannassa olemme ensimmäistä kertaa. Näimme jo sataman ja Saimaan kanavan.

Kirjoittaja:
Maija Karjalainen, Johanna Sjöholm