VESA SALMINEN
LAPPEENRANTA. Iso on mies, mutta iso on tehtäväkin.
Jarmo Laitisen heittäytyminen Lappeenrannan NMKY:n valmentajaksi keskellä taloussotkuja näytti rumista luvuista huolimatta toiveikkaalta harppaukselta. Uskoa seuran selviytymiseen oli kulisseissa enemmän kuin ulospäin näytti.
Kahdentoista Pyrinnössä vietetyn kauden jälkeen vaihtelua kaipasi myös korisliigan nykyvalmentajista kokenein.
– Muutos on aina piristys.
Vielä keväällä Laitinen oli jatkamassa Pyrinnössä.
– Tampereella minä väsyin ympäristöön ja ympäristö minuun.
– Valmentaja antaa 4-5 vuodessa kaiken minkä voi, elleivät pelaajat siinä ympärillä vaihdu.
Vaihtuivathan ne, mutta väärässä joukkueessa. Maajoukkuemiehet Petri Virtanen ja Juha Sten lähtivät vastoin puheita Namikasta.
– Ei sellaista aukkoa pysty paikkaamaan millään.
Karhumaisen tamperelaisvalmentajan tärkeimpiä kortteja ovat nyt jenkit ja heidän rinnallaan Jouko Järvinen, Tuukka Kulha, Viljami Vanjoki ja Janne Rekola. Niin ja Pasi Riihelä.
– Nyt yksi jenkki tekee kahden maajoukkuemiehen työn. Nuorista miehistä parin pitää pystyä parantamaan ja jonkun pitää nousta hyväksi pelaajaksi. Virtaseksi ei kukaan pysty nousemaan.
VOISI KUVITELLA, että valmentajalla on pettynyt olo, kun pantteripatsaan metsästys vaihtui pelaajien kalastukseksi.
– Ei se masentavalta tunnu.
– Olen aina ollut joukkueessa, jossa ei ole ollut budjettia tai se on ollut hyvin pieni.
Nuorten maajoukkueita taajaan johtanut Laitinen on valmentanut neljä kertaa korisliigan vuoden tulokasta. Kerran se oli Pasi Riihelä.
Yksi Riihelä on jo enemmän kuin mihin Laitinen on entisissä joukkueissaan tottunut, sillä niissä pääosan esittäjä oli amerikkalainen.
– Koko organisaatiolla on muutoksen paikka. Pelaajien ja valmentajan pitää kaikilla teoilla osoittaa olemassaolon oikeus. Taustaryhmä on tehnyt työnsä, nyt meidän on osoitettava, ettei työ ole turhaa.
PYRINNÖSTÄ tuttu run and gun -tyyli ei automaattisesti seuraa Laitista Lappeenrantaan.
– Ei ole ihan niin paljon niitä jalkoja.
Laitisen mukaan Hongalla, ToPolla, Kouvoilla ja Katajalla on niin hyvä kotimainen kaarti, että ulkomaalaiset voidaan ottaa täsmähankintoina. Muut joutuvat etsimään mahdollisimman hyvät jenkit ja rakentamaan pelinsä heidän mukaan.
Urheilullisia tavoitteita ei Namikassa ole juuri ehditty miettiä.
– Varmaan jos ollaan sijoilla 5-8, ollaan tyytyväisiä, sijoilla 1-4 ollaan ylisuoritettu ja sijoilla 9-12 pettyneitä.
Joukkueen myöhäinen kasaaminen ei Laitisen mielestä ole suuri ongelma. Viimeiset jenkit hän odottaa saavansa viikon sisällä.
Useimpien joukkueiden ulkomaalaiset tulevat vasta syyskuussa Suomeen, ja maajoukkuepelaajat ovat poissa harjoituksista joka tapauksessa pitkään.
– Joukkuepelin rakentaminen ilman jenkkejä on ihan turhaa.
LAITINEN on muutaman päivän ikäinen lappeenrantalainen. Hänen kalenteriinsa arkipäivät on merkitty Lappeenrantaan ja vapaat viikonloput Tampereella. Siirtymätaipale on sama kuin Catzin nokialaisvalmentajalla Tommi Koskisella.
Pääsarjatason valmentajan vapaata viikonloppua ei tosin ole vielä keksittykään. Kun Laitisen kolme lasta ovat jo maailmalla, kolmivuorotyössä olevan vaimon lienee helpompi kulkea Lappeenrantaan kuin puolison toiseen suuntaan.
Mainosalalla työskennellyt Laitinen haki muutosta elämänrytmiin viime kauden alla, jätti siviilityönsä ja on nyt päätoiminen koripallovalmentaja.
Yksi huono puoli ratkaisussa on. Legendaariseksi jo muodostunut tammikuinen laskettelureissu jää väliin, kun pitää olla töissä.
Amatöörinä se oli ohjelmassa joka talvi ja kakkosvalmentaja puikoissa.
– Omaan henkilökohtaiseen osaani olen tyytyväinen. Tuntuu ihan helvetin kivalta.
KUVATEKSTI
ILKKA KARHU
Pelireissut Lappeenrantaan Jarmo Laitinen aloitti jo vuosikymmeniä sitten, kun hän helsinkiläisenä pelasi koulun joukkueessa Lauritsalassa jääkiekkoa. Vastapuolelta jäi mieleen muun muassa Ilkka Kaarna, jonka isä Heikki on Namikan perustajajäsen.
JARMO LAITINEN
Syntynyt 20.6.1954
Valmentanut 12 kautta Tampereen Pyrintöä (välillä Pyrbasket) ja kaksi kautta Kankaantaan Kisaa SM-sarjassa. Nuorten maajoukkuevalmentaja useaan otteeseen.
Historian nuorin aikuisten maajoukkuepelaaja (16-vuotiaana).
Suomen mestari pelaajana Playhongassa 1979.
Kaksi kertaa vuoden valmentaja.
Korisliigan valmentajatilastossa edellä ovat runkosarjapelien voittomäärissä vain Kari Liimo, Eero Saarinen, Seppo Sonkeri ja Risto Piipari.
Laitisen kakkosvalmentaja on Lassi Tuovi ja fysiikkavalmentajina Risto Kangas, Tapani Valkonen ja Juha Metsämuuronen.