VESA SALMINEN
OULU. Pauli Levokarin pää kolahtaa kevyesti kattoon. Saab 340 -koneen varoalue loppuu paljon ennen parimetrisen jääkiekkoilijan otsaa.
Lentoemäntä Paula Puranen saa lopulta Levokarin eteensä istumaan, kun miehen jalat eivät yksinkertaisesti mahdu muualla penkkien väliin. Turvaopastuksen aikana SaiPan avainpuolustaja saa olla luurin kannakkeena, mutta puhua hän ei sinne saa. Hieman näyttää, että haluja olisi.
SaiPan matka Ouluun jääkiekon SM-liigan avausotteluun alkaa Fly Lappeenrannan reittikoneella, joka normaalisti lentää Helsinkiin. Uudemman B-mallin potkuriturpiineissa on enemmän tehoja, mikä raskaita jääkiekkoilijoita täyteen lastatun koneen kohdalla on ilahduttava ominaisuus.
Liikematkailijat Lappeenrannasta Helsinkiin vietiin eilen iltapäivälennolla normaalisti hallissa odottavalla varakoneella.
LENTOAIKATAULU alkaa pettää, kun pelaajien varustekassit eivät mahdu ruumaan, vaikka tila on etukäteen käyty mittaamassa. Tshekkiläisen lentokapteenin Milan Petricekin mielestä painoa on liikaa ja varsinkin perässä.
Pelikassit tursuavat ulos ja viimeiset nostetaan vessan oven eteen koneen takaosaan. Lentoemäntä varoittaa myöhemmin juomasta liikaa, sillä hätätie vessaan on reippaan purkuhomman takana.
Hierontapöytä ja jotain ”happipulloja” meni onneksi aamulla pakettiautolla fysioterapeutti Pertti Laakson ja maalivahtivalmentaja Jarmo Myllyksen mukana. Paluumatkalle pakuun työnnetään pelikassitkin.
VALMENTAJA Ari-Pekka Selinin kanssa arvuuteltiin terminaalissa, mistä päästä aletaan keventää. Ensin koneesta lähtee pari toimittajaa, sitten valmentajat, nelosketju.
Lopulta kenttähenkilökunta kutsuu toimittaja Salmisen ja selostaja Eero Taurun koneen vierelle kentälle. Fly Lappeenrannan toimitusjohtaja Juha-Pekka Paananen huokaa ja sanoo, että koneen kapteenin mukaan vain toinen mahtuu mukaan.
Päädymme selostaja Tauruun, koska selostus on livenä tärkeämpi. Kirjoittaa voi kotonakin.
Sen jälkeen alkaa uusi arvonta. Paananen soittaa ilmeisesti lennonjohtoon ja sitä kautta kapteenille josko ohjaamoon mahtuisi yksi.
Ensin mahtuu, sitten ei mahdu. Lopulta kaikki mahtuvat koneen sisälle, mutta täynnä se on. Kasseja, miehiä ja yksi lentoemäntä.
Paula Puranen miettii pitkien miesten jalkojen edessä, miten tarjoilukärryt mahtavat mahtua käytävälle.
– Ei me osteta mitään, Levokari linjaa.
Se ei ole ongelma, sillä Puranen ei myy vaan tarjoilee.
Lentoemännän kuulutus jäljellä olevasta lentoajasta saa Levokarin epäileväiseksi.
– Taitaa tulla kiire, vai mennäänkö suoraan Raksilaan?
Ei mennä suoraan, mutta jäähallin välipalalla SaiPa on vain reilun varttitunnin ajateltua myöhemmin.
Puranen lupaa perämies Heikki Tanskasen kanssa tulla kannustamaan SaiPaa. Lentokapteeni Petricekilla on kuulemma muuta puuhaa.
Tshekkiläisellä lentokapteenilla Oulussa?
JUHA-PEKKA PAANASEN mukaan lentämään halukkaita urheiluseuroja Etelä-Karjalassa kyllä olisi, mutta lentoyhtiölle se on finanssikysymys.
– Eihän me voida hyväntekeväisyyttä harrastaa.
Fly Lappeenrannan ja SaiPan yhteinen kuvio löytyi kiekkoyhtiön eurojen ja lentoyhtiön markkinointihalujen kombinaatiosta.
Summista osapuolet eivät puhu, mutta oravannahkoja välissä vilahtelee molempiin suuntiin.
Paanasen mukaan vastaava tilauslento maksaisi 10 000 euroa. SaiPan toimitusjohtajan Sami Koikkalaisen mukaan edestakaisen bussimatkan ja yhden hotelliyön paketti Ouluun vie seuran rahoja 4 000 euroa.
SaiPan lento Fly Lappeenrannalle on ensimmäinen vastaava. Golfaajien kevään pelimatka koneen omistavan tshekkiläislentoyhtiön huoltolennon yhteydessä jäi Paanasen mukaan toteutumatta, kun Tshekin päällä alkoi pyöriä liikaa kylmää ilmaa ja sadepilviä.
LENTÄMÄLLÄ SaiPa on mennyt ennenkin Ouluun, mutta ensin on pitänyt kiertää Helsingin kautta. Parhaiten ainakin huollon muistiin on syöpynyt Petri Skrikon valmennusaikojen reissu, jossa ensin ajettiin bussilla Helsinkiin, sieltä koneella Ouluun ja pelin jälkeen takaisin ja lopulta junalla Lappeenrantaan.
Kotona oltiin kuudelta aamulla, kun bussilla olisi oltu viideltä.
Levokari pani paremmaksi, sillä Ässien kanssa mies kertoi kerran matkustaneensa bussilla Helsinkiin, josta lennettiin Ouluun. Se menee jo porilaisuuden piikkiin, vaikka Levokari muisteli, että oli siihen varmaan joku syykin.