Stora Enso synkensi paperimiehen syksyn

Imatralainen Veikko Wallenius pelkää työpaikkansa puolesta. Kaukopään supistukset vievät työpaikkoja myös muilta aloilta.

KAISA JUNTUNEN

HEIKKI SOPANEN

KARTONKIKONE ykkösen iltavuoro alkoi vaisuissa tunnelmissa Kaukopään tehtaalla keskiviikkona. Mielet synkensi Stora Enson johdon ilmoitus 270:n työpaikan leikkaamisesta Imatran tehtaalta.

Työntekijät olivat osanneet odottaa, että metsäteollisuuden ongelmat vaikuttavat ennen pitkää myös omaan työpaikkaan. Leikkausten rajuus tuli kuitenkin täytenä yllätyksenä.

– Ajattelin, että jos jotakin tapahtuu, se on vasta vuoden tai parin päästä, totesi rullamies Samu Mastomäki.

Kartonkikoneen ääressä virisi huoli etenkin nuorista perheistä, joilla on pienet lapset ja velkaa.

– Elämä voi mennä tällaisen takia pois raiteiltaan, pituusleikkurin ajuri Jorma Virtanen pohti.

Kunnossapitäjä Veikko Wallenius suri kartonkikoneen lakkauttamista kuin oman rakkaan auton menettämistä. Hän kuuluu niihin 470 ensolaiseen, jotka aiotaan ulkoistaa ABB:lle.

– Saa nähdä mitä tämä tuo tullessaan. Töiden on luvattu säilyvän, mutta eihän siitä mitään takuita ole, Wallenius mietti.

Aamuvuorosta poistui vaisua ja vaitonaista väkeä. Kukaan ei ollut innokas kommentoimaan päivän surullisia uutisia.

– Ei ole hyviä juttuja juteltavana, totesi kotiin kiiruhtanut paperityöläinen.

KAUKOPÄÄN tehtaan työpaikkojen menetykset vaikuttavat myös muiden toimialojen työllisyyteen Imatralla ja koko Etelä-Karjalassa. Työpaikkoja voi kadota toinen mokoma nyt kerrottujen 270:n lisäksi.

Etelä-Karjalan metalliyrityksistä moni on riippuvainen alueen metsäteollisuudesta, sillä ne tekevät huolto- ja kunnossapitotöitä metsäjättien tehtailla. Tuotannon supistukset voivat heijastua myös kuljetuksiin, vartiointiin, siivoukseen ja jopa kemikaalien hankintaan.

Ennustepäällikkö Pasi Sorjonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta sanoo, että teollisuus on merkittävä palvelujen ostaja. Hän ei lähde arvioimaan, mikä on Kaukopään supistusten vaikutus alueen metalliteollisuuden työllisyyteen.

– Heijastusvaikutukset ovat aina tapauskohtaisia riippuen metalliyritysten asiakaskunnasta. Pahimmassa tapauksessa vaikutukset voivat olla hyvin ikäviä.

Sorjonen sanoo, että metsäteollisuuden työpaikkojen väheneminen leikkaa myös yksityistä kulutusta.

– Kun kotitalouksien tulot vähenevät, myös ostovoima vähenee. Satojen työpaikkojen menetykset näkyvät pian myös paikkakuntien asuntomarkkinoilla. Työpaikkansa menettäneet joutuvat muuttamaan muualle työn perään, ja asuntojen hinnat laskevat, kun asuntoja tulee paljon myyntiin.

ETELÄ-KARJALAN yrittäjien toimitusjohtaja Jukka Korkeila sanoo, että Kaukopään huonot uutiset voivat viedä rutkasti muitakin työpaikkoja.

– Joutsenon ja Imatran seudulla pienet firmat tekevät metsäjäteille paljon metallirakenteita, huoltoa ja kunnossapitoa. Supistusten heijastusvaikutuksia muuhun työllisyyteen on vaikea arvioida, mutta työpaikkoja voi hyvinkin kadota toinen mokoma muilta aloilta.

Korkeilan mielestä tilannetta huonontaa ratkaisevasti talouden laskusuhdanne. Se näkyy tuoreessa yritysbarometrissa jo ennen eilisiä, synkkiä uutisia.

– Edelliset supistukset tehtiin noususuhdanteen aikana, mikä helpotti korvaavien työpaikkojen löytymisessä. Nyt menetyksiä on paljon vaikeampi korvata.

Etlan Sorjonen sanoo, että metsäyhtiöiden kannalta supistukset voivat olla hyviä, mutta paikkakunnille, missä supistuksia tehdään, seuraukset ovat aina pelkästään huonoja.

KUVATEKSTI

TUULI TRUHPONEN

LEHTIKUVA/MATTI BJÖRKMAN

Veikko Wallenius kuuluu ABB:lle ulkoistettavaan kunnossapidon ryhmään. Hän suree niiden puolesta, joiden työpaikka on liipasimella.

PAPERIJÄTIT jakoivat synkkiä uutisia eri puolille Suomea. UPM ja Stora Enso vähentävät Suomesta yhteensä yli 2 000 työpaikkaa.

UPM:n Kajaanin tehdas ja Tervasaaren sellutehdas menevät kiinni. Stora Enson koneita suljetaan Imatran lisäksi Varkaudessa ja Karhulassa.

Stora Enso aikoo lakkauttaa 550 työpaikkaa Suomesta ja 1 150 ulkomailta.

Kovimmat supistukset tekee UPM, joka aikoo sulkea Kajaanin paperitehtaat sekä Tervasaaren sellutehtaan Valkeakoskella. UPM:ltä uhkaa jäädä työttömäksi 1 600 ihmistä.

Stora Enson toimitusjohtajan Jouko Karvisen mukaan suljettavat koneet kannattavat huonosti. Suunnitelma on myös osa varautumista Venäjän puutulleihin. Karvinen vakuuttaa, että Stora Enso pystyy toimimaan ensi vuonna ilman venäläistä puuta.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen perustelee supistuksia ylikapasiteetilla sekä puun, energian ja polttoaineiden hintojen nousulla. Yhtiö on tehostanut toimintaansa, mutta kustannuspaineet ovat nousseet moninkertaisiksi.

Kirjoittaja:
Kaisa Juntunen, Heikki Sopanen