HELI KARTTUNEN
LAPPEENRANTA. Työväentalot seisovat jyhkeinä katukuvassa. Viime vuosisadan alkupuolella Lamposaaren, Lauritsalan ja Tirilän työväentalot olivat yhdistystoiminnan sydämiä Lappeenrannassa.
Työväki piti taloissa palopuheita, esitti näytelmiä, tanssi ja kokoontui harrastamaan. Yhdistystoiminta on nyt hiipunut. Tänä päivänä Lamposaaren ja Lauritsalan työväentalot ovat melko vähällä käytöllä, mutta Tirilän työväentalo on varattu erilaiselle toiminnalle vähintään viitenä päivänä viikossa.
Lamposaaren työväentalossa voi vielä aistia viime vuosisadan alkupuolen hengen. Lamposaaren sahan työväki rakensi talon ensimmäisen kerran vuonna 1909. Talo paloi vuotta myöhemmin, mutta se rakennettiin heti uudestaan.
– Talkoohenki oli kova. Palon syitä ei jääty miettimään, vaan pääasia oli, että talo saatiin nopeasti pystyyn, kertoo Lamposaaren työväenyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Aarrevuo.
Näyttämön kulissit ovat alkuperäiset. Hirsiseinät ovat saaneet lautavuorauksen, mutta sisustus henkii 1950-luvun kulta-aikoja. Seinillä on kuvia SM-tason voimistelijoista, jotka pitivät harjoituksiaan työväentalon salissa.
Tänä päivänä talo on kylmillään.
– Työväentaloa vuokrataan joitakin kertoja vuodessa lähinnä häihin ja eri tilaisuuksiin.
Lauritsalan työväentalo Hakalissa henkii juhlallisuutta. Talolla on meriittinsä.
– Sosiaalidemokraattiset presidentit Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen ovat vierailleet Lauritsalan työväentalossa, kertoo Etelä-Karjalan museon rakennustutkija Miikka Kurri.
Jugendtyylisen työväentalon sisustus on uusittu vanhan talon hengessä. Talon rakensivat Lauritsalan sahan työntekijät, jotka harjoittivat talossa vilkasta näytelmä-, yhdistys- ja urheilutoimintaa.
Nykyisin talon käyttö on melko vähäistä. Talossa harjoittelee vakituisesti yksi soittokunta, mutta muutoin sitä vuokrataan satunnaisesti eri tilaisuuksiin.
Kaukaan työväen rakentamalla Tirilän työväentalolla on ollut monia omistajia ja vaiheita. Sodan aikana talo toimi vainajien vastaanottopaikkana. Viisikymmentäluvulta lähtien Tirilän työväentalossa esitettiin elokuvia. Näytökset jatkuivat aina vuoteen 1962 asti.
– Vaikeudet alkoivat television tultua, kertoo Parkkarilan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Keijo Laine.
Vuonna 1982 työväenyhdistys osti talon takaisin yhdistykselle. Jäsenet käyttivät remonttiin tuhansia talkootunteja.
Nyt talossa käy iltaisin kuhina. Talo on varattu viitenä iltana viikossa. Talvikaudella joka toinen lauantai lokakuun alusta toukokuun loppuun on varattu lauantaitansseille. Yläkerroksessa on kaupungin kudontapiste. Talossa järjestetään myös häitä, kokouksia ja jopa hautajaisiakin.
– Talon käyttöaste on tällä hetkellä hyvä. Talvella etenkin illat ovat varattuja.
Kaikilla työväentaloilla on ylläpitoon liittyviä ongelmia, sanoo rakennustutkija Kurri. Yhdistysten aktiiviporukka vanhenee, mikä lisää epävarmuutta talojen tulevaisuudesta.
Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti suojella Tirilän työväentalon asemakaavassa. Lauritsalan ja Lamposaaren työväentaloja ei ole vielä suojeltu. Kurrin mukaan kaikki työväentalot kuuluvat alueen vanhaan asutukseen.
– Toivon, että rakennukset saisivat suojelupäätöksen, koska niillä on kokoontumistiloina historiallisesti monipuolista merkitystä.
l l l
Etelä-Karjalan museo järjestää lauantaina 13. syyskuuta kello 12-16 retken kolmeen Lappeenrannan Lauritsalan alueen työväentaloon. Opastettu kierros liittyy Euroopan rakennusperintöpäiviin, joita vietetään 49:ssä maassa.
KUVATEKSTI
ILKKA KARHU
Tirilän työväentalon käyttöaste on hyvä, kehuu Parkkarilan sosiaalidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja Keijo Laine.