LAPPEENRANTA. Vilma Kesänen puhkuu intoa alkavan koripallokauden alla. Catzin 20-vuotias pelintekijä pystyy jo muistelemaan positiivisin mielin viime kevään finaalitappiota Kotkan Peli-Karhuille.
Finaalien jälkeen teki mieli heittää koko hopea Saimaan pohjaan. Nopeasti se kuitenkin nousi arvoonsa, kun katsoi mitä kaikkea kauden aikana tapahtui, Kesänen sanoo.
Tuloksellisestihan kausi oli lopulta hieno, kun voitimme myös Suomen cupin.
Catzin kautta varjosti kaksi dramaattista loukkaantumista. Marraskuun lopussa Kesänen törmäsi harjoituksissa Kirbria Lewisin kanssa ja loukkasi kasvonsa. Verenvuoto tukki Kesäsen hengitystiet, mutta päävalmentaja Tommi Koskisen antama nopea ensiapu pelasti vakavan tilanteen.
Pudotuspelien alla Catz menetti henkisen johtajansa, kun kapteeni Kaisa Tuuren akillesjänne meni poikki törmäyksessä BC Nokian Sherry McCracklinin kanssa.
Loukkaantumisestaan huolimatta Kaisa tsemppasi meitä loistavasti kauden loppuun asti. Kasvoimme samalla joukkueena, kun muiden pelaajien piti nousta entistä suurempaan rooliin.
Tällä hetkellä tunnelmat ovat korkealla koko Catzin leirissä. Joukkueen runko on pysynyt hyvin koossa, ja uudet pelaajat ovat vahvistaneet kokonaisuutta entisestään.
Alkukaudella lappeenrantalaisten peli on tavanomaistakin nopeampaa, sillä pitkän pään pelaajista Kaisa Tuure ja Minna Sten parantelevat vielä loukkaantumisiaan.
Kesäsen uusiksi haastajiksi takapelaajien paikalle ovat tulleet Anna Kuokkanen ja amerikkalaisvahvistus Rene Haynes. Jyväskylän HoNsUsta kotiseuraansa palannut Kuokkanen on Kesäselle tuttu takavuosilta 18-vuotiaiden maajoukkueessa.
Silloin pelasimme yhden kesän tiiviisti yhdessä.
Haynesin pelityyli eroaa Kesäsen mukaan selvästi viime kauden pippurisesta Kirbria Lewisista.
Kibi mahtui menemään pikkuisena ja nopeana pelaajana jokaisesta mahdollisesta raosta. Haynes tuo enemmän kaukoheittopelotetta ja on myös hyvä puolustaja.
Catzin toinen uusi amerikkalaisvahvistus on 181-senttinen laitahyökkääjä Joi Scott.
Joi on monipuolinen ja pärjää hyvin korin alla isoja pelaajia vastaan, vaikka ei itse olekaan päätähuimaavan pitkä.
Molemmat jenkit ovat urheilullisia, mikä sopii hyvin meille, sillä Tommi painottaa atleettista liikkumista kentällä.
Kesäsen omana ykköstoiveena on saada pelata ehjä kausi ilman loukkaantumisia.
Sitten näytetään, mistä tyttö on tehty. En edes muista milloin viimeksi olen saanut pelata kokonaisen kauden ilman ongelmia.
Kauden alkuun Kesänen on joka tapauksessa viime vuotta valmiimpi. Tuolloin harjoitukset uuden joukkueen kanssa jäivät vähiin, sillä kesä kului naisten maajoukkueen mukana.
Ensimmäisissä peleissä huusin pelejä, joita ei itsekään vielä tiennyt. Vilkuilin vain Tommiin ja ihmettelin, että mitä nyt.
Nyt kauden alkua odottaa ihan eri tunnelmissa, kun olen ollut kokoajan mukana joukkueharjoituksissa.
Catz on povattu olevan yksi suurimmista mestarisuosikeista alkavalla kaudella. Kesänen itse ei veikkauksista perusta.
Luotan kyllä täysin meidän joukkueen osaamiseen. Ei me mihinkään viitossijaan tyydytä. Meillä on koossa hyvä joukkue ja sen pitäisi riittää aika pitkälle, kunhan kaikki vain menee hyvin.
Tulevasta kaudesta Kesänen odottaa mielenkiintoista.
Sarjassa nähdään varmasti muutamia yllätyksiä. Esimerkiksi Orimattilassa asiat ovat hyvällä mallilla, enkä usko heidän jäävän heittopussiksi.
PuHu on esittänyt hyviä otteita harjoitusmatseissa ja Huimahan on tosi kova. PeKasta ei ole niin paljon tietoa, mutta tuttu hyvä runko heilläkin on säilynyt.
KUVATEKSTI
SEPPO RAUTIOVAARA
Vilma Kesäsen mukaan Catzin peli loksahti kuntoon harjoitusleirillä Virossa. Pelintekijät pääsivät samalle aaltopituudelle, ja joukkueen yhteispeli alkoi sujua.
Sitten näytetään, mistä tyttö on tehty
Vilma Kesänen
ES-VEIKKAA
Runkosarja
1. Catz, Lappeenranta
2. Espoo Team
3. Äänekosken Huima
4. Vantaan Pussihukat
5. Kotkan Peli-Karhut
6. HoNsU, Jyväskylä
7. Orimattilan Jymy
8. Forssan Alku
9. BC Nokia