MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Fingrid rakentaa uuden 400 kilovoltin voimajohdon Lappeenrannasta Joroisiin. Uusi voimajohto rakennetaan jo olemassa olevan 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle.
Projektipäällikkö Antti Linnan mukaan Fingrid hakee parhaillaan Etelä-Suomen ja Itä-Suomen lääninhallituksilta lupia mastokartoitusten tekemiseen. Maastokartoitukset aloitetaan ensi kesänä, jos luvat saadaan.
Ensi kesänä Fingrid järjestää myös lunastusmenettelyyn liittyvän maanomistajien kuulemisen.
Etelä-Karjalassa hanketta on esitelty maanomistajille syyskuussa järjestetyissä infotilaisuuksissa.
Uusi voimajohto on valmistuttuaan 153 kilometriä pitkä. Johtoalueelle jää metsää yhteensä 280 hehtaaria ja peltomaata 20 hehtaaria.
Fingridin mukaan uusi linja aiheuttaa lähimaisemahaittoja seitsemälle asuinrakennukselle ja 32 kesämökille. Näissä kohteissa uusi linja tullee alle sadan metrin päähän rakennuksista.
Haittoja asutukselle ja luontokohteille minimoidaan siten, että uutta voimajohtoa ei rakenneta koko matkalla samalle puolelle nykyistä voimajohtoa, vaan uusi linja vedetään mahdollisuuksien mukaan aina sille puolelle nykyistä linjaa, jossa sen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman pienet.
– Teemme useita sellaisia siirtoja, joissa uusi johto siirretään nykyisen johtolinjan puolelta toiselle, Linna kertoo.
Puolenvaihdoilla pyritään kiertämään mahdollisuuksien mukaan luonnonsuojelualueita, asutusta ja kesämökkejä.
Etelä-Karjalassa samoihin pylväsiin uuden 400 kilovoltin voimajohdon kanssa ripustetaan Lappeenrannan Energiaverkon 110 kilovoltin voimajohto. Uusi rinnakkaisjohto parantaa sähkön toimitusvarmuutta Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren jakelualueella.
Uutta voimajohtoa suunniteltiin jo 1990-luvulla, jolloin tutkittiin myös sen ympäristövaikutukset. Tuolloin tehtiin ensimmäisen kerran myös voimajohdon maastokartoitukset.
– Nyt tämä ympäristövaikutusten arviointi on päivitetty niin, että se käytännössä vastaa melkein uutta yva-asiakirjaa, Linna kertoo.
Linnan mukaan uudella rinnakkaisella 400 kilovoltin voimajohdolla varmistetaan sähkönjakelun turvallisuus.
– Jos meidän nykyinen 400 kilovoltin johto vikaantuu, se voi aiheuttaa ylikuormituksen koko 110 kilovoltin johtoverkossa. Ylikuormitus voi johtaa puolestaan laajoihin sähkökatkoksiin, jotka voivat levitä pahimmillaan koko maahan, Linna perustelee uuden voimajohdon tarpeellisuutta.
Kaakkois-Suomessa verkkoa kuormittaa sähkön tuonti Venäjältä. Ehkä hieman paradoksaaliselta kuulostaa se, että uutta siirtokapasiteettia tarvitaan kipeästi siksi, että sähkön kulutus on vähentynyt Kymenlaaksossa, jossa metsäteollisuus ei enää käytä sähköä yhtä paljon kuin ennen.
– Metsäteollisuus on vähentänyt tuotantoaan Kymenlaaksossa ja siksi meillä on sähkötuotannon ylikapasiteettia Kymenlaaksossa. Se pitää saada siirrettyä sieltä pois, Linna sanoo.