SEIJA HACKMAN
Hallinto työllistää Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa suhteessa tuplasti sen verran väkeä kuin esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa. Yli viidennes työtunneista tehtiin LTY:llä viime vuonna hallinnossa. Tampereen teknillisen yliopiston työtunneista hallinto lohkaisi vain 9 prosenttia.
Hallinto jylläsi LTY:llä lähinnä opetusta ja tutkimusta avustavien tehtävien kustannuksella. Opetuksen ja tutkimuksen osuus henkilötyövuosista oli molemmilla yliopistoilla lähellä toisiaan.
Vertailu yliopistojen välillä pelkin luvuin on vaikeaa ja voi johtaa harhaan. Tampereen teknillinen yliopisto on ulkoistanut joitakin ennen hallinnon alaan kuuluneita tehtäviä. Opintoalat myös nielevät eri tavoin henkilötyövuosia.
– Samoja töitä voidaan tehdä myös erilaisilla tehtävänimikkeillä ja eri yksikköjen alaisuudessa. Vaikea sanoa yhtäkkiä, paljonko tällaiset seikat vaikuttavat, suunnittelupäällikkö Sirpa Riikkinen Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta pohtii.
Yhtäkkiä asiaa ei aiotakaan sanoa. LTY ja TTY aloittelevat paraikaa selvitystä, jossa käydään läpi muun muassa molempien yliopistojen hallintohenkilökunnan määrä ja toiminnot. Vertailu tehdään kuluvan vuoden luvuista, ja se on tarkoitettu avuksi LTY:n tulevien linjausten suunnitteluun.
– Puolin ja toisin opitaan, mitä voisi tehdä tehokkaammin, LTY:n vararehtori Hannu Rantanen sanoo.
LTY:llä alkoivat tällä viikolla yt-neuvottelut 30-50 työntekijän vähentämiseksi koko yliopiston sisällä. Rehtori Ilkka Pöyhönen pitää tavoitteena, että hallintoa saataisiin perattua jonkin verran.
– Palvelua heikentämättä, hän huomauttaa.
Pöyhönen muistuttaa, että ulkopuolisen arvioijan on vaikea sanoa, voisiko jonkin asian hoitaa paremmin. Jokainen kun on oman työnsä paras asiantuntija.
– Siksi pantiinkin asiantuntijat tekemään vertailua. Jos jotakin voidaan tehdä tehokkaammin toimintamallia uusimalla tai jos tiedekunnilta tulee viestiä, että tätä palvelua emme tarvitse, jotakin voidaan purkaa. Merkittäviä tarpeita tähän en näe, Pöyhönen tarkentaa.
Rehtorit kieltävät sen, että LTY:n hallinto olisi mitoitettu aikanaan visioidun, nykyistä paljon suuremman opiskelijamäärän perusteella.
– Ne visiot on unohdettu jo aikaa sitten. Yt-neuvottelujen tavoite on panostaa enemmän opetukseen ja tutkimukseen, Rantanen vakuuttaa.
Varsinainen opetus ja tutkimus ovat Lappeenrannassa saaneet tähänkin asti jopa hieman TTY:tä suuremman palan piirakasta. TTY:llä ne veivät henkilötyövuosista viime vuonna 60 prosenttia, Lappeenrannassa yli 64 prosenttia. Opetukseen LTY satsasi 226 henkilötyövuotta ja TTY 376 henkilötyövuotta, mikä on suhteessa opiskelijamäärään Lappeenrannalta hyvin.
Eroja näkyy sen sijaan satsauksessa opetusta ja tutkimusta avustavaan henkilöstöön. LTY:llä tämä ryhmä teki viime vuonna vain 76 henkilötyövuotta, kun hallinnossa henkilötyövuosia oli 203.
Tampereella asetelma on päinvastainen: hallinto saa vain kolmanneksen opetusta ja tutkimusta avustavan väen henkilötyövuosista.
Kaikkiaan LTY pärjää opiskelija- ja opettajamäärien vertailussa. Esimerkiksi TTY:ssä oli viime vuonna 8 631 läsnäolevaa perusopiskelijaa ja siellä tehtiin 1 940 henkilötyövuotta. LTY:ssä oli vuoden lopussa 4 165 läsnäolevaa perusopiskelijaa ja henkilötyövuosia tehtiin 928.
– Maailmanlaajuisesti opettajaa per opiskelija -luvut ovat surkeita, rehtorit myöntävät.
Sitä tärkeämpänä molemmat pitävät ydinalueille keskittymistä ja päällekkäisyyksien karsimista.
Hannu Rantanen muistuttaa, että esimerkiksi tukipalvelujen karsinta ei kaadu opettajien niskaan.
– Kysehän on siitä, että katsotaan, mitä tehdään. Tarkoitus ei ole vain vähentää henkilöstöä ja siirtää tehtäviä muille.
Strategiatyö on rehtoreiden mukaan vasta alussa.
– En ole kuullut, että esimerkiksi tietotekniikan opetus olisi loppumassa, vaikka huhuja liikkuu. Nyt vasta määritellään painopisteitä, ja se on siinä määrittelyssä vielä mukana, Rantanen muotoilee.